Näytetään tekstit, joissa on tunniste Senegal. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Senegal. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 29. toukokuuta 2011

Leiriohjelma.

Woomal-leiri, Rufsquen partiotalolla kuvattuna.
 Woomal-leiri kesti jämptin pari viikkoa ja sinä aikana ehdittiin kyllä nähdä ja tehdä monenlaista. Leirin päätemana oli Suomen ja Senegalin partiolaisten välinen kehitysyhteistyö. Hankkeesta lisää Suomen partiolaisten sivuilla.

Rufisque: Ensimmäiset paripäivää vietettiin Rufisquessa, hiukan Dakarin ulkopuolella. Jakauduttiin alaleireihin, sovittiin ohjelmasta, tanssiittiin ja djembe-rumpuiltiin ja "integroiduttiin". Käytiin myös kävelemässä Rufisquessa ja aiheutettiin hämmennystä paikallisille.

Rufsquen kirjasto. Iso juttu.

Portti "puistoalueelle"


Katukojuja

Rantabulevardi (meri oikealla).

Mboro:  Mborossa oli virallinen leiripaikka, johon pystytettiin teltat tehtiin nuotiopaikka ja ripustettiin hammockit. Aktiviteetteja oli myös useita. Siivottiin suihkutiloja, kerättiin roskia (monen monta kiloa), tehtiin ruokaa suomalaisittain, värjättiin t-paitoja, valmistettiin mehua ja leikittiin. Perus partiota. "Woomalisointi" (lue siivoaminen/luonnon puhtaanapitäminen) oli vahva sana.




Tavarat siististi bussin katolla. Ja kaikki tallessa.


Ruokasali.

Lipunnosto.


 Tutustuimme läheiseen Crep-kasvatuslaitokseen, jossa yhteiskunnan huonoosaisimmilla lapsilla on mahdollisuus käydä koulua ja kirjatiedon lisäksi saada opastusta mm. henkilökohtaiseen hygieniaan ja omaan henkiseen kasvuun. Kaikinpuolin esimerkillinen laitos, muistaakseni belgialaisten partiolaisten kanssa yhteistyössä rakennettu ja ylläpidetty.

Crepin lapsia.

Crepin johtajatar esittelee laitosta, Leo tulkkaa.

Luokkahuone.

 Pikaisesti piipahdimme myös Mboron partiokeskuksessa. Vierailijoille on sielä sopuhintaan tarjolla lounasta.

Mboron partiokeskus.

 Iltaisin tanssittiin hiukan sadetanssejan, yuzaa (kirjoitusasu?) sun muita samboja, yritettiin turhaan sytyttää eukalyptuspuita ja opeteltiin senegalilaisen teenkeiton saloja.



Paidan värjääminen:

Tarvitset: Cola-pähkinöitä (todella, todella pahanmakuisia, mutta paljon kofeiinia) ja Leevin osoittaman asenteen.

Valkoisia paitoja,, sekä mehiläisvahaa/steariinia/ainetta, jolla estää haluttuja kohtia värjäytymästä (=kuvitus)


 Toimintaohjeet:

Raastacola-pähkinät pieniksi mureniksi. Varo sormien silpoutumista.




 Hakkaa cola-muruset vielä pienemmäksi tohjoksi. Tyyli vapaa, senegalilaiset osaa jokatapauksessa paremmin.


Pienen pienet cola-muruset sekoitetaan veteen -> vesi värjäytyy.

 Luova työvaihe: suunnitele kuvio paitaan! Pakolliset elementit: "Woomal 2011" -teksti. Tyyli vapaa



 Värjäämättömänä haluttu alue tulee sutia kuumennetulla vahalla/steariinilla. Värjää paita.


Lopputulos:
Vasemmanpuoleinen on omani. (Kuva: Jenni M.)
Mehun valmistusta. Yksityiskohtaisemmat ohjeet Ruoka ja juoma postauksessa.
 Keittiönakki napsahti jokaiselle vuorollaan. Minä ja Sira päästiin Leon ja "Jussin" kanssa valmistamaan salaattia. Salaatin lehdet pestiin noin 6 kertaa. Keittiövuorojen viihdykkeenä toimi Bebe (keittäjän vauva), joka herätti suunnatonta ihastusta esim. Kristassa.
Keittäjä, Bebe ja Sira

Touba: Mborosta lähdettiin muutamien päivien jälkeen bussilla kohti Fimelaa, mutta päivän pääkohde oli Touba. Tarkempi esittely Touba-päivästä löytyy tästä postauksesta.
Sira, Caro ja Touban moskeija.

 Fimela: Fimelassa päästiin istuttamaan puita mm. koulun ja kulttuurikeskuksen pihaan, sekä puhuttiin koulussa Woomal-hankkeesta. Päivän sanoma: "Älä heitä roskia maahan".

Ihan itse istutin!
Leevi, Kia, Caro ja uutta luovat taimet.
 Fimelassa päästiin myös biitsille ja veneajelulle katselemaan mangrovepuita ja lintuja.

Mangrovea + simpukoita (Kuva: Mari)

Veneilyä (Kuva: Mari)
Näillä mentiin
Binomit
Auringonlasku + mangrove + linnut


 Fimelasta ajettiin takaisin Mboroon, mutta ihan alkumatkasta poikettiin sairaalassa, joka on Suomen Partiolaisten kanssa saatettu toimintakuntoon.
Sairaalan sisäänkäynti

Sairaala käytävä.
 Mborossa oltiin taas muutama päivä ja päästiin mm. kunnostamaan läheisen ammattikoulun kasvitarhaa. Kerättiin roskia pois tarhasta ja sen ympäriltä ja heitettiin kuolleet kasvit pois.
Kasvitarhaa.
 St. Louis: Entisessä pääkaupungissa käytiin toisella kouluvierailulla ja valistettiin oppilaita ympäristöasioista. Kiinnitettiin koulun seinälle Woomal-hankkeesta kertovat julisteet. Itse seisoin nätisti hiljaa luokan edessä ja koitin näyttää ekologiselta. Ranskanpuhumattomuuden lahja ja kirous: ei tarvitse sanoa mitään.
Koulun piha, St. Louis
 Tehtiin myös tutustumiskävely St. Louiksen ranskalaiskortteleihin ja katsottiin miltä kaupunki näyttää. SAIN MARS-SUKLAAPATUKAN! Hieno kaupunki.
Katukuvaa.
 Yksi päivä vietettiin jälleen lintuja bongaillen ja kansallispuistoa ihaillen. Lounas syötiin ideyllisesti Atlantin tuulisella ranlla. Hiekkaa löytyi hampaidenvälistä vielä päivien päästä.
Kansallispuiston info-taulu.

Lounasta rannalla.

Rufisque: Viimeiset päivät vietettiin tutuksi tulleessa partiokeskuksessa. Päästiin kuitenkin käymään mm. Goréen saarella Dakarissa ja vierailemaan senegalilaisten perheissä.

Senegal, Suomi, Senegal, Suomi, Senegal

Goréen saari.
 Viimeisenä päivänä oli "pönötysjuhla", jossa jaettiin Senegaliin lahjoituksena kerätyt läppärit ja kiiteltiin hirveästi ja kerrottiin mielipiteitä.
Juhlavaa välipalaa.

"Pönötyspöytä" aka leirijohto

Läppärien luovutus.

lauantai 21. toukokuuta 2011

Vappu Dakarissa

Klara Vappen, vi firade i Senegal!
Suomalaisten kansallista rällästyspäivää vietetään asiaankuuluvasti, oli sijainti sillä hetkellä vaikka Singapore. Tänä vuonna ei kuitenkaan oltu Aasiassa vaan Afrikassa, Senegalissa.

Le Patio

Dakarille kiitos siitä pienestä kaistaleesta länsimaalaisuutta, joka takasi päivän pakollisen skumppalasillisen. En muuten ole täysin varma, oliko lasissa tällä kertaa aitoa shamppanjaa. Jos kukaan menee lähiaikoina Le Patioon niin voisi asiaa tiedustella.

Caro, Susanna, Kia
Koskan vapunviettopaikka oli tiedossa jo talvella, päätettiin ottaa pari ylimääräistä grammaa lisää matkatavaroihin serpenttiinien muodossa. Hetken mietin jopa ilmapalloja, mutta kaikessa viisaudessani jätin ne koti-Suomeen.Serpenttiini oli ehkä reissun paras varuste. Ainakin se aiheuti suurta hilpeyttä ja riemua kanssa-suomalaisissa. Senegalilaisille koitettiin paperislipun ideologiaa selittää ja saatin heillekin värikkäät nauhat kaulaan.

Caro ja Simo ja kaameat drinkit
ja toisella puolen pöytää Kia, Susanna ja Krista
Lähdettiin Simon, Kian, Kristan ja Susannan kanssa iltasella tapaamaan Susannan tuttuja Le Patio nimiseen ravintolaan/baariin, joka sijaitsee Dakarin länsireunalla. Parin viikon reppureissari syömälöiden jälkeen paikka oli erittäinkin fiini ja ainakin minulla oli erittäin alipukeutunut olo. Tosin, eivät ne viereisen pöydän naisetkaan olleet mitenkään liikaa itseään vaatettaneet...

Partiolainen on aina valmis... vapun viettoon
Tilattiin alkuun drinkit listalta ja unohdin kameran asetusten laittamisen kuntoon. Tästä johtuen hiukan (=erittäin) suttuisia kuvia, pahoittelen. Drinkit olivat jokatapauksessa järisyttävän vahvoja. Maku oli niin hirveä, etten omaani juonut loppuun. Kristalle sen sijaan maistui. Simon drinkki oli kyllä vielä pahempi. Tuollapäin ei niin hirveästi välitetä meneekö lasiin 2 vai 20 cl...

Neidit ja maailman kuvatuimmat skumppalasilliset.

Kun riemutaso nousi tarpeeksi korkealle ja saatiin kaikki suomalaiset ja suomalaisten ystävät saman pöydän ympärille, puhallettiin serpenttiinit auki ja kilisteltiin skumppaa, hintaan 5000CFA/lasi (n. 8€). Paikka oli tosi kiva ja musiikki sopivalla volyymilla niin, että vierustoverin kanssa oli mahdollista keskustella huutamatta.

Lavastuksen täytyy olla kunnossa.

Omalla kohdalla se bilefiilis jäi jonnekin, joten ilta tuntui pitkältä, mutta discon auettua Simolla, Kialla ja Kristalla hiki virtasi ja iloa riitti! :)

Note to self: Vapun saa aikaan missä vain, kunhan sueraavat ehdot täyttyvät: mukana on serpenttiiniä, skumppaa on saatavilla, seurue on hyvä <3 Tack så mycket!

Loppukevennyksenä palaneet poskipäät! Olkaa niin hyvät.