Ach, Aachen!

Käytiin tänään Aachenissa.

Mentiin siis Saksaan. Toiseen valtioon. Paikallisbussilla. 

Meno paluu Maastrichtista maksoi 7 euroa. Missä universumissa viereiseen valtioon muka pääsee alle vitosella? Tämä keski-Euroopan systeemi, toimivuus ja yhteistyö on ihan mahdottoman käsittämätöntä ja hienoa. Mä niin tykkään tästä.

Sää ei ollut mitenkään erityisen kiva, oli melko viileää ja myöhään päivällä alkoi hiukan tihuttaa. Mietittiin eilen illalla muitakin päiväkohteita ja vaihtoehtoina olivat Luxemburg, Brugge (Belgia), Antwerpen (Belgia) ja Liege (Belgia). Aachen valikoitui kohteeksi, koska se sijaitsee lähimpänä (bussimatka kestää reilun tunnin) ja L oli siskoineen kuullut siitä hyviä kommentteja.

Mun ja L:n lisäksi mukaan lähtivät L:n sisko ja tämän poikaystävä. Kierreltiin kauppoja, käveltiin pieniä kujia, käytiin Aachenin tuomiokirkossa ja syötiin italialaisessa "Macaron"-ravintolassa namia ruokaa. 

Mulle tuli paras mieli, kun ymmärsin kieltä paljon paremmin kuin ikinä Hollannissa. Kirjoitetusta hollanista saa kyllä selvää, koska se vaikuttaa englannin, saksan ja ruotsin sekoitukselta. Paitsi että kirjaimia on hiukan väännelty. Saksaa olen kuitenkin lukenut jonkin verran, ja vaikka viime kerrasta onkin aikaa, niin hyvin pärjäsin koko päivän paikallisella kielellä. 

Eipä sinäänsä, ei käyty mitään henkeviä keskusteluja missään. Mutta hyvä mieli tuli silti, kun osasin kysyä tietä paikkaan X, sain tilattua haluamaani ruokaa ja myyjä haki kysymäni koon ihanista kengistä! Pisin keskustelu syntyi, kun olin erimieltä kenkien hinnasta (lapussa luki 39,99€). Kassakone näytti 49,99€ ja myyjän mukaan kenkiin oli laitettu väärä hinta. Popot jäi kauppaan ja mietin jo, pitäisikö kuitenkin hakea ne sieltä.

Mutta, luckily, jätin ne sinne, ja päätin käydä myöhemmin tällä viikolla saman ketjun liikkeessä Maastrichtissa. Suoritin hiukan tutkimustyötä ketjun sivuilta, ja Hollannissa kyseiset kengät ovat sen neljäkymppiä, kun Saksan maassa hinta on kympin kalliimpi. Jee jee! (Ostan ne varmaan heti huomenna, hii!)

Muuten näyteikkunoista paistoi kevät ja pääsiäinen. Suklaakaupat ovat täynnä pupuja ja munasia, koristeita on jokapuolella ja kukkakojuista saa narsisseja. Omatkin ajatukset suuntautuivat kevääseen ja tulevaan purjehdusmatkaan: löysin kivat uimashortsit!

Muita ostoksia olivat vedenkestävä ripsiväri mun suosikki sarjasta, jota en ole Suomesta löytänyt (enkä myöskään etsinyt). Münchenissä asuvalla kaverilla on tapana lähettä mulle putkilo kyseistä ripsaria, yleensä jouluna tai synttäreinä tai tuo mukanaan jos tulee käymään Suomessa. En edes tiennyt että kyseinen sarja tekee sitä vedenkestävänä! Tämäkin lähtee mukaan seilaamaan Kroatiaan.

Päivän hauskin juttu olivat paikallisen tiimarin "vesikristallit". Lasimaljassa oli esillä liukkaita palloja, ja oltiin L:n kanssa molemmat ihan innoissamme niistä! Värejä oli monia ja ihmeteltiin kovaan ääneen, mitä ne ovat ja mistä niitä saa. Pussillinen näitä helmiä maksoi 1,5€, ja helmet laitetaan reiluun litraan vettä. Tunnin kuluessa pallot imevät itsensä täyteen nestettä ja toimivat sen jälkeen sisutuselementtinä. Testataan tänään illalla miten nuo toimivat, kotiin ostin kaksi pussillista (:

Hauskaa oli, Aachen on kiva päiväkohde, muttei mitenkään yhtä mahtavan huikea kuin Maastricht (oma mielipide).

In and out Maastricht

Täällä ollaan.

Junailu Amsterdamista Maastrichtiin kesti kaksi ja puoli tuntia, ja olin ihan poikki perjantaina illalla. Parhaiden unien jälkeen lähdettiin lauantaina kiertelemään ja katselemaan kaupunkia.

Maastricht on ihan mahtava kaupunki! Täällä on paljon mukulakivi katuja, valtavia kivisiä kirkkoja, vanhat raunioituneet kaupungin muurit, pieniä jokia, upeita puistoja ja hurjasti kauppoja! (Tänään on shoppailu päivä!)

L kertoi, että Maastrichtia pidetään Hollannissa ihan "omana maailmanaan". Murre täällä on ilmeisen erilaista muuhun hollantiin verrattuna ja jengi tulee Amsterdamista tänne lomalle. Maastricht on shoppailukaupunki ja täältä löytyy Hollannin toiseksi kallein ostoskatu. 

Me löydettiin lauantaikävelyllämme superkiva ja pieni eläinpuisto, jossa oli bambeja, vuohia, lintuja, aaseja ja lampaita. Sellainen kotieläinpuisto! Käveltiin puistossa ja syötettiin sorsia, kuljettiin pitkin muuria ja pieniä kivettyjä kujia. Viikontakaisesta karnevaalista oli vielä jonkin verran värikästä paperiroskaa jäljellä.

Käytiin lauantaina toisella puolella jokea syömässä ja illalla haettiin "jälkkäriksi" vaihvelit läheisestä putiikista. Pehmiksen kanssa vohveli maksaa 3€ ja ilman jätskiä 2€. Vohvelin päälle voi tilata myös suklaakastiketta. Aina kun on reissussa tekee mieli maistaa jokaisesta kojusta kaikkea mahdollista! Mennään varmaan joku ilta syömään vähän hienommin johonkin raflaan, joko täällä Maastrichtissa tai sitten Brysselissä.

Sunnuntaisin kaikki kaupat on kiinni, joten jatkettiin ympäristöön tutustumista. On hauskaa kun L löytää myös uusia paikkoja täältä. Hän on asunut ja opiskellut Maastrichtissa elo-syyskuusta asti, mutta viettää paljon aikaa vanhempiensa luona Brysselissä, joten vapaapäiviä "seikkailuille" ei hirveästi ole ollut.

Me käveltiin jokea pitkin etelään ja mentiin katsomaan toisen maailman sodan aikaisia luolia! Tai paremminkin varmaan käytäviä, koska tunneliverkosto on ihan ihmisen rakentamaa.
Jengi oli siellä piilossa pommikoneita ja muuta. Käytäväverkosto on yli 80km pitkä, ja eksyneidne löytäminen kestää noin tunnin.

 

Opas kierrätti meitä ympäri ämpäri ja suuntavaisto katosi kyllä täysin. Kierroksen lopulla opas jätti koko meidän ryhmän hetkeksi pimeään ilman lamppuja ja tunne oli kyllä karmiva. Auringonvalo tuntui ihan mahtavalta maan alla vietetyn tunnin jälkeen.

Tunneleissa oli taideteoksia/piirroksia seinillä, käytävillä isoja metallisia säiliöitä joissa säilytettiin ruokaa ja juomaa ja erään käytävän perälle oli tehty kappeli. Tunnin opastettu kierros maksoi aikuiselta 5,75€, lapsilta euron vähemmän. Täälä saa tosi harvassa paikassa opiskelija-alennusta, tyhmää.

Tunnelien jälkeen käveltiin takaisin Maastrichtiin kukkuloita pitkin, ja todettiin, että 60% Maastrichtin asukkaista oli sillä samalla reitillä myös. Monet lenkittivät koiria tai olivat koko perheen voimin lähteneet taapertamaan. Koitettiin kiivetä yhden linnakkeen huipulle, muttei keksitty reittiä sinne, joten tultiin takaisin kaupunkiin.

Tultiin kotiin ja mentiin L:n siskon ja tämän poikaystävän luokse tuohon naapuriin tekemään ruokaa. Myöhemmin illalla käytiin vielä elokuvissa katsomassa Tarantinon uusin Django uncahined. Periaatteessa ihan hyvä elokuva, mutta mulle siinä oli hiukan liikaa räiskintää. Täällä on onneksi Suomen tapaan tekstitetty elokuvat ja ohjelmat, joten englannin kielisten pätkien seuraaminen onnistuu.

Kaupungin hauskin juttu on kirkko, joka on muutettu kirjakaupaksi! Alttarilta löytyy kahvila. Käyn sielä vielä uudestaan, niin hullulta koko paikka näin aluksi tuntuu.

A-dam

10 päivän Hollannin valloitus on alkanut!

En ole varmaan ikinä saanut näin nopeasti kuvia kamerasta koneelle ja nettiin. Ehkä tää läppärin mukana kanniskelu on ihan älykästä.

L tuli mua vastaan Schipholin lentokentälle aamusta, ja junailtiin siitä itsemme keskustan rautatieasemalle. Jätin maktalaukun rautiksen säilytyslokeroon, ja suhaaminen saattoi alkaa. L oli hankkinut muutamat google maps ohjeet kiinnostaviin paikkoihin, mutta mitään virallista, kunnollista tai kokonaisvaltaista karttaa meillä ei ollut. Mentiin sinne minne nenä vei.

Ja melkeinpä ensimmäiseksi nenä vei aamiais-lounaalle. Syötiin erään suuren vaateketjun yhteydessä olevassa ruokalassa, jossa oman annoksensa sai koota ympärillä olevista tuotteista ja niistä laskutettiin sitten kippojen koon tai tuotteiden lukumäärän mukaan. Otettiin molemmat "pääruoaksi" täytetyt patongit ja jälkääriksi koottiin yhteinen kippo tarjolla olevista hedelmistä ja marjoista. Söin siis tosiaan mansikoita helmikuussa! Nom nom.

Jatkettiin kiertelyä ja kaartelua ja koitettiin muodostaa jotain kuvaa kaupungista. Liikkuminen oli helppoa, ainoa hasarditekijä olivat pyöräilijät. Niitä on joka puolella, ajavat kovaa ja röyhkeästi. Toisaalta autoja sitten taas on hirmuisen vähän.

Löydettiin muutama mielenkiintoinen kauppa, mutta ostosten tekeminen jätettiin silti Maastrichtiin. Yksi matkalaukun näköinen ja mallinen valokuvakansio kiinnosti kyllä kovasti, kuten myös pikkupanda-tarrat. Hinta oli kyseisessä design kaupassa kuitenkin hieman suolainen, joten mukaan tarttui vain muisto.

Yhdessä vaiheessa päivää käveltiin myös punaisten lyhtyjen alueella, mutta siellä tuli niin paha mieli ja olo että lähdettiin äkkiä pois. Tuntui ihan karmealta, miten kyseinen alua voi olla "nähtävyys", enkä vain voinut käsittää, mikä saa ne ihmiset seisomaan siinä ikkunassa. Kummalla puolella tahansa. Kauniiden kanavien seasta löytyy siis myös karmeita katuja. Dislike.

Sitten takaisin auringonpaiste-asioihin! Söpöjä kisuja oli mielestäni yllättävän paljon siellä täällä. Ne kurkistelivat ovien raoista ja  istuivat ikkunalaudoilla. Myöhemmin päivällä käytiin kahvilassa, jossa kissalla oli oma peti ikkunan edessä olevalla tiskillä. Istuttiin sen seurana samalla kun juotiin kahveja.

Pysähdyttiin seuraamaan brittiläisen katutaiteilijan esitystä yhdellä torilla. Mielenkiintoinen mies.

Ajatuksena oli käydä Anne Frankin talossa, mutta jono oli sen verran pitkä, ettei haluttu kuluttaa aikaa siinä seisoskeluun. Ehkä sitten seuraavalla kerralla!

Käytiin myös eräällä "sisäpihalla", josta löytyi paljon taloja ja pieni kappeli. L tiesi kertoa, että talot olivat ennen olleet nunnien koteja, mutta nyt niissä asuu ilmeisesti monenmoisia ihmisiä. Kesällä paikka on ilmeisen kaunis. Alueelta löytyi myös Amsterdamin ainoa puutalo, muut ovat palaneet aikojen kuluessa.

Päivän parasta antia oli kyllä kaupungin arkkitehtuuri. Talot ovat tosi kauniita ja tuntuu hullulta, miten vieriviereen ne on rakennettu. Nähtiin päivän aikana mailman kapein talo, jonka julkisivu on yhden oven levyinen! Hauskoja asumuksia ovat myös kanaaleissa kelluvat talot. 

Päivän ehdoton omituisuus oli eräs pannukakkupaikka, joka sijaitsi talon toisessa kerroksessa. Outoa tässä oli se, että portaat, jotka veivät kyseiseen ruokalaan, olivat lähes pystysuorat! Alaspäin tuleminen oli huomattavasti hankalampaa. Oltaisiin haluttu juoda sielä vain kahvit, mutta koska paikka on niin pieni, sielä täytyy aina myös syödä?

Kissa-kahvila löydettiin onneksi ihan siitä vierestä, ja tilattiin sielä juomat ja "Bitterballen" -pullia. Muistuttavast erehdyttävästi lihapullia, mutta niiden sisus on "mönjää", joka maistuu ihan perusruualta. Ilmeisesti jotain lihatäytettä? Kastetaan sinappiin ja popsitaan.

 Kierreltiin kaupunkia kuuteen asti, jonka jälkeen lähdettiin junalla Maastrichtiin L:n luo. Kahden ja puolen tunnin junamatkan jälkeen päästiin perille ja käveltiin pääkatuja pitkin L:n kämpille. Vaikuttaa ihan mahtavalta kaupungilta!

Saan varmaan lisää juttuja ja kuvia lisäiltyä viikon kuluessa. Varmoja tapahtumia ovat Brysselin makta, mennään M:aa vastaan lentokentälle ja yövytään L:n vanhempien luona. Pariisi jää todennäköisesti kokematta, mutta Luxembourg olis tossa vieressä ja tiistai ja keskiviikko ovat ihan vapaita päiviä...

Palaillaan!