tiistai 31. toukokuuta 2011

Pääsykoe pt. 2


 Miten niin täysi kalenteri? Eihän mulla muuta ole kuin joka päivä sata asiaa tehtävänä...(Huomatkaa ylisutattu "vapaa".) Lauantain ylppärijuhlat on jo ihan kohta käsillä ja fiilikset sen kuin jatkavat nousuaan!

Eilinen meni kuitenkin Tampereella, Englantilaisen filologian pääsykokeissa. Koe oli ihan täysin erilainen kuin Juväskylässä, vaikka aine on sama. Tällä kertaa oli edessä 125 kohdan monivalinta koe.


Aamu lähti käyntiin rautatieasemalta, eikä taivas taaskan osannut päättää sataako, vai ei. Kitos mukana kannetun sateenvarjon, ei yhtään tippaa osunut omalle kohdalle koko päivänä.


Turussa oli junan vaihto Tampereelle ja ihan ajoissa päästiin sieltäkin lähtemään. Heti ensisilmäyksellä Tampere vaikutti mukavammalta kaupungilta kuin Jyväskylä, tiedä sitten mistä johtuu. Myös yliopistoalue ja rakennukset tuntuivat kotoisammilta. Yliopistolla olin hiukan kahdentoista jälkeen ja koe alkoi yhdeltä.


Fiksuna tyttönä en tietenkään lukenut ylläolevaa lappua kokonaan, vaan jostain käsittämättömästä syystä marssin suoraan Pinni B -rakennukseen. Sielä sitten istuin kiltisti ja lueskelin city-lehteä 45 minuuttia, kunnes siirryin lähemmäs koesalin ovia ja luin lapun uudemman kerran. Infotiskin nainen (näytti ihan Scarlett Johanssonilta!) neuvoi tieni päärakennukseen, kun lopulta tajusin olevani ihan väärässä tilassa. Olkaa te muut tarkkoja, ettei jää koe tekemättä oman hölmöilyn takia! Ehdin kuitenkin hyvin oikeasta ovesta sisään ja taisin jopa puoleksi minuutiksia istuakin.


Koe tuntui vaikeammalta kuin Jyväskylän. Osittain ehkä siksi, etten lukenut Tampereen valintakoekirjoja. Koe käsitti sanasto ja fraasi -osion (samankaltainen kuin ylppäreissä), luetun ymmärtämisen (valitse neljästä vaihtoehdosta parhaiten edeltävää kappaletta jatkava lause niin, että se sopii myös jatkuvaan tekstiin) ja luettuihin kirjoihin perustuvan osion (termien merkitys yms.). Turkuun lukemani kirja käsittelee osin samoja asioita, joten sen lukemisesta oli kyllä hyötyä. Jotkin kohdat menivät silti ihan lottoamalla. Myös äidinkielen tunneilla opitut termit (personifikaatio, onomatopoeettinen) olivat hyödyksi.


Hakijoita oli enemmän kuin Jyväskylään. Toisaalta, samassa kokeessa oli mahdollsita hake myös Itäs-Suomen yliopistoon. Omia kyniä/kumeja ei penkkeihin saanut viedä, vaan kaikki tarvikkeet (kunä, optinen lomake ja tehtävävihko) olivat valmiina pöydällä. Kumittaminen oli itseasiassa kiellettyä. Mikli rastitettu vastauruutu tuntuikin väärältä, piti se mustata kokonaan, jottei optinen lukija laske sitä vastaukseksi.

Tein kokeen varmaan hieman keskivertoa nopeammin, koska keskittyminen herpaantui luetunymmärtämisessä. Teksti tuntui vaikealta ja käsittämättömältä eikä kärsivällisyys vain riittänyt. Hiukan ikävä tunne on, ettei tästä päästy läpi.

Viimeinen koe onkin perjantaina Turussa. Siihen panostetaan eniten.

sunnuntai 29. toukokuuta 2011

Leiriohjelma.

Woomal-leiri, Rufsquen partiotalolla kuvattuna.
 Woomal-leiri kesti jämptin pari viikkoa ja sinä aikana ehdittiin kyllä nähdä ja tehdä monenlaista. Leirin päätemana oli Suomen ja Senegalin partiolaisten välinen kehitysyhteistyö. Hankkeesta lisää Suomen partiolaisten sivuilla.

Rufisque: Ensimmäiset paripäivää vietettiin Rufisquessa, hiukan Dakarin ulkopuolella. Jakauduttiin alaleireihin, sovittiin ohjelmasta, tanssiittiin ja djembe-rumpuiltiin ja "integroiduttiin". Käytiin myös kävelemässä Rufisquessa ja aiheutettiin hämmennystä paikallisille.

Rufsquen kirjasto. Iso juttu.

Portti "puistoalueelle"


Katukojuja

Rantabulevardi (meri oikealla).

Mboro:  Mborossa oli virallinen leiripaikka, johon pystytettiin teltat tehtiin nuotiopaikka ja ripustettiin hammockit. Aktiviteetteja oli myös useita. Siivottiin suihkutiloja, kerättiin roskia (monen monta kiloa), tehtiin ruokaa suomalaisittain, värjättiin t-paitoja, valmistettiin mehua ja leikittiin. Perus partiota. "Woomalisointi" (lue siivoaminen/luonnon puhtaanapitäminen) oli vahva sana.




Tavarat siististi bussin katolla. Ja kaikki tallessa.


Ruokasali.

Lipunnosto.


 Tutustuimme läheiseen Crep-kasvatuslaitokseen, jossa yhteiskunnan huonoosaisimmilla lapsilla on mahdollisuus käydä koulua ja kirjatiedon lisäksi saada opastusta mm. henkilökohtaiseen hygieniaan ja omaan henkiseen kasvuun. Kaikinpuolin esimerkillinen laitos, muistaakseni belgialaisten partiolaisten kanssa yhteistyössä rakennettu ja ylläpidetty.

Crepin lapsia.

Crepin johtajatar esittelee laitosta, Leo tulkkaa.

Luokkahuone.

 Pikaisesti piipahdimme myös Mboron partiokeskuksessa. Vierailijoille on sielä sopuhintaan tarjolla lounasta.

Mboron partiokeskus.

 Iltaisin tanssittiin hiukan sadetanssejan, yuzaa (kirjoitusasu?) sun muita samboja, yritettiin turhaan sytyttää eukalyptuspuita ja opeteltiin senegalilaisen teenkeiton saloja.



Paidan värjääminen:

Tarvitset: Cola-pähkinöitä (todella, todella pahanmakuisia, mutta paljon kofeiinia) ja Leevin osoittaman asenteen.

Valkoisia paitoja,, sekä mehiläisvahaa/steariinia/ainetta, jolla estää haluttuja kohtia värjäytymästä (=kuvitus)


 Toimintaohjeet:

Raastacola-pähkinät pieniksi mureniksi. Varo sormien silpoutumista.




 Hakkaa cola-muruset vielä pienemmäksi tohjoksi. Tyyli vapaa, senegalilaiset osaa jokatapauksessa paremmin.


Pienen pienet cola-muruset sekoitetaan veteen -> vesi värjäytyy.

 Luova työvaihe: suunnitele kuvio paitaan! Pakolliset elementit: "Woomal 2011" -teksti. Tyyli vapaa



 Värjäämättömänä haluttu alue tulee sutia kuumennetulla vahalla/steariinilla. Värjää paita.


Lopputulos:
Vasemmanpuoleinen on omani. (Kuva: Jenni M.)
Mehun valmistusta. Yksityiskohtaisemmat ohjeet Ruoka ja juoma postauksessa.
 Keittiönakki napsahti jokaiselle vuorollaan. Minä ja Sira päästiin Leon ja "Jussin" kanssa valmistamaan salaattia. Salaatin lehdet pestiin noin 6 kertaa. Keittiövuorojen viihdykkeenä toimi Bebe (keittäjän vauva), joka herätti suunnatonta ihastusta esim. Kristassa.
Keittäjä, Bebe ja Sira

Touba: Mborosta lähdettiin muutamien päivien jälkeen bussilla kohti Fimelaa, mutta päivän pääkohde oli Touba. Tarkempi esittely Touba-päivästä löytyy tästä postauksesta.
Sira, Caro ja Touban moskeija.

 Fimela: Fimelassa päästiin istuttamaan puita mm. koulun ja kulttuurikeskuksen pihaan, sekä puhuttiin koulussa Woomal-hankkeesta. Päivän sanoma: "Älä heitä roskia maahan".

Ihan itse istutin!
Leevi, Kia, Caro ja uutta luovat taimet.
 Fimelassa päästiin myös biitsille ja veneajelulle katselemaan mangrovepuita ja lintuja.

Mangrovea + simpukoita (Kuva: Mari)

Veneilyä (Kuva: Mari)
Näillä mentiin
Binomit
Auringonlasku + mangrove + linnut


 Fimelasta ajettiin takaisin Mboroon, mutta ihan alkumatkasta poikettiin sairaalassa, joka on Suomen Partiolaisten kanssa saatettu toimintakuntoon.
Sairaalan sisäänkäynti

Sairaala käytävä.
 Mborossa oltiin taas muutama päivä ja päästiin mm. kunnostamaan läheisen ammattikoulun kasvitarhaa. Kerättiin roskia pois tarhasta ja sen ympäriltä ja heitettiin kuolleet kasvit pois.
Kasvitarhaa.
 St. Louis: Entisessä pääkaupungissa käytiin toisella kouluvierailulla ja valistettiin oppilaita ympäristöasioista. Kiinnitettiin koulun seinälle Woomal-hankkeesta kertovat julisteet. Itse seisoin nätisti hiljaa luokan edessä ja koitin näyttää ekologiselta. Ranskanpuhumattomuuden lahja ja kirous: ei tarvitse sanoa mitään.
Koulun piha, St. Louis
 Tehtiin myös tutustumiskävely St. Louiksen ranskalaiskortteleihin ja katsottiin miltä kaupunki näyttää. SAIN MARS-SUKLAAPATUKAN! Hieno kaupunki.
Katukuvaa.
 Yksi päivä vietettiin jälleen lintuja bongaillen ja kansallispuistoa ihaillen. Lounas syötiin ideyllisesti Atlantin tuulisella ranlla. Hiekkaa löytyi hampaidenvälistä vielä päivien päästä.
Kansallispuiston info-taulu.

Lounasta rannalla.

Rufisque: Viimeiset päivät vietettiin tutuksi tulleessa partiokeskuksessa. Päästiin kuitenkin käymään mm. Goréen saarella Dakarissa ja vierailemaan senegalilaisten perheissä.

Senegal, Suomi, Senegal, Suomi, Senegal

Goréen saari.
 Viimeisenä päivänä oli "pönötysjuhla", jossa jaettiin Senegaliin lahjoituksena kerätyt läppärit ja kiiteltiin hirveästi ja kerrottiin mielipiteitä.
Juhlavaa välipalaa.

"Pönötyspöytä" aka leirijohto

Läppärien luovutus.