Lähtökuopissa

 Lätkää ja kisaeväitä

Istun Helsinki-Vantaalla.

Kone Kööpenhaminan kautta Müncheniin lähtee juurikohta, sitä ennen ehdin sopivasti lisätä viimeisiä kuvia ja mietteitä Suomesta.

Viimeiset päivät menivät ihan hujauksessa, katsottiin porukalla lätkää vähän siellä sun täällä ja olen tosi hyvilläni sekä Suomena että Kanadan mitaleista! Katsottiin kultaottelu Hyvinkäällä, kun kierrettiin sitä kautta ennen lentokenttähotelliin saapumista. Oli muuten äärimmäisen hyvä ajatus olla yötä tässä kentän vieressä niin ei tarvinnut hermoilla pitkää automatkaa tai juoda mitään take away -kahveja, vaan sai rauhassa nukkua monta tuntia ja nousta valmiiseen aamiaispöytään. Ainoa miinus majapaikalle tuli siitä, että suihkun kuumavesihanan nuppi oli jotenkin hassusti löysällä, enkä sitten osannut käyttää sitä kunnolla. Pöh.

Kavereiden kanssa yksillä ennen lähtöä

Hauskin tuliaiskirja! Yksi jää saksaan, yhden annan vietäväksi Kanadaan, ja yhdelle keksin sijoituspaikan kevään edetessä.

Tunnistettavat matkalaukkuvyöt

Lähtöselvityksessä matkalaukun painoksi pamahti 23,7kg, mutta Turusta lähtiessä siinä oli vielä pari kiloa ylimääräistä. Käytettiin eilen illalla Mikaelin kanssa varmaan tunti siihen, että purin molemmat laukut ja kävin jokaisen tavaran kanssa uudelleenharkintakierroksen. Mulla on liikaa kivoja vaatteita ja tarpeellisia tavaroita, ja vaikka miten tiedän, että päämäärästä saa kaiken mitä tarvitsen, tuntuu tyhmältä (ja epäekologiselta) ostaa uudet sandaalit vain sen takia, että niistä tulee 200 grammaa lisää painoa. Noh, näillä mennään. Müncheniin jää puolisen kiloa suklaata ja karkkia tuliasiksi Corinnan äidille.

 Pakkaaminen oli tuskaisaa

Pakkaaminen uudelleen oli vielä tuskaisampaa

Uutisista kuultiin, että Suomen Olympiajoukkue olisi ollut tänään lentokentällä meidän kanssa samaan aikaan, mutta nettiä selaillessa huomattiin tilannetiedotus, jonka mukaan urheilijoiden kone on myöhässä. Harmi. Olisi ollut ihan kivaa olla Leijonien kanssa samaan aikaan kentällä :)

 Mutta nyt meen!

Heippa hei!

Kipaisu pääkaupunkiin

Tammikuu todella vilahti ohi ja nyt on helmikuukin melkein puolessa välissä. Lähinnä aikan on kulunut töissä ja kotisohvalla, mutta VR:n halpojen junalippujan ansiosta tehtiin joku aika sitten lauantairetki Helsinkiin. Itselleni kerrytin kokemuksia käymällä ensimmäistä kertaa tuomiokirkossa ja Ekbergin kahvilassa, nuorempaa siskoa sivistettiin Ateneumissa. Haahuiltiin vähän siellä sun täällä, mutta pääasiallisesti liikuttiin aivan siinä keskustan tuntumassa.

Inhoan tätä loskasäätä, joka ihan varmasti sai alkunsa juuri tuolta Helsingistä. Olen koko talven kävellyt töihin, mutta lauantaina olin niin pahalla päällä etten lähtenyt enää takaisin päin liukastelemaan ja kastelemaan sukkiani vaan odottelin räntäsateessa bussia ja kirosin ilmaston lämpenemistä ja golfvirtaa ja kaikkia pakkasettoman helmikuun aiheuttajia.

Pitää muuten kohta ruveta tutkimaan Itävallan säähistoriaa ja sitä, mitä maalis-huhtikuussa on odotettavissa. Ihan hirveästi en haluaisi talvivaatteita mukaan ottaa, kun ne vievät matkalaukusta suhteettoman paljon tilaa. Palellakaan en silti haluaisi.

Helsingistä ei lähtenyt mitään käsinkosketeltavaa mukaan. Siskolle löytyi sen sijään vähän sitä sun tätä mm. Sokokselta, Monkista ja Kampin liikkeistä. Stockmannilla käytiin lounastamassa pitkän kaavan mukaan ja törmäsin ihan sattumalta opiskelukavereihin, jotka olivat lähdössä laivalle.

Ekbergin kahvilassa maistoin kehuttua shamppanjakorkki-leivosta, mutta tekele ei ollut ollenkaan mun makuun. Äitin Napoleon-leivos oli paljon parempi! Cahe mocca (kaakaon ja kahvin yhdistelmä) oli kuitenkin äärettömän makoisa ja koko päivää siivitti kiireetön ja nautiskeleva tunnelma. 

Summer in the city

Kesäterveiset pääkaupungista!

Lähdettiin perjantaina Mikaelin kanssa Helsinkiin pikavisiitille Mikaelin siskon luo. Oltiin perillä melko myöhään, ja mentiin nukkumaan pienen ruokailun jälkeen. Lauantain ohjelma oli käsinen; kirpputori, kauppahalli, terassi-lounas ja piknik Suomenlinnassa.

Kierreltiin Hietalahden ulkoilmakirppistä aamu kymmenestä alkaen, muttei löydetty mitään erityisen mainittavaa. Eniten kiinnostusta herättivät hopeiset/hopeoidut joutsenet ja eräs vanhempi Kalevala-rannekoru. Ostokset jäivät kuitenkin tekemättä.

Ilma oli heti aamusta alkaen kaunis ja ihmisiä kyllä riitti. Kirpputori ei mitenkään mainittavasti eronnut muista vastaavista, tiedä sitten oliko kaikki mielenkiintoinen myyty jo aiemmin?

 
 Mentiin hetkeksi viilentymään torin laidalla olevaan uuteen kauppahalliin. Osa putiikeista oli kiinni, mutta saatiin kuitenkin riittävästi iloa silmälle.

Varsinkin kalatiski herätti kiinnostuksen. Ollaan ihan heikkoina rapuihin ja kalaruokiin! Vaihdettiin myös mielipiteitä siitä, onko kyseinen halli suurempi, pienempi ja saman kokoinen kuin Turun halli. Ei tehty sen suurempaa tutkimustyötä, mutta itse veikkasin Turkua pienemmäksi.

 Jatkettiin taaperrusta kohti Kamppia ja putiikkeja. Oli ihan mahtavaa kävellä rauhassa pitkin varjoisia katuja ja popsia Alepasta hankittuja pensasmustikoita. Mustikat ovat nyt muutenkin tupsahtaneet meidän tietoisuuteen ja niitä on haettu kerran jos toisenkin kaupoista ja toreilta. Turussa litra pensasmustikoita maksaa kauppatorilla 7€ ja Helsingissä 8€. Vertailua on suoritettu.

Kampissa oli puuhaa. Seurattiin muutama minuutti Street Hockeyta ja kuunneltiin amerikkalaista country-musiikkia. Myöhemmin iltapäivällä nähtiin samba-kulkue. Kaunis ilma houkutteli kuitenkin ulos, joten ainoaksi ostokseksi jäivät Mikaelin shortsit Leather Heavenista.

Ennen Suomenlinnaan menoa päätettiin käydä syömässä ja Mikaelin sisko ehdotti ravintola Teatteria. Salaatti kahdella täytteellä oli 9,70€ ja täytteiden lista ihan mieletön. Kahtaa lajia katkarapuja, mozzarellaa, eri tavoin valmistettua kanaa, artisokkaa, oliiveja, vuohenjuustoa ja vaikka mitä. Perussalaattiin kuuluu sitäpaitsi vesimeloni!

Olin ihan haltioissani ruokapaikasta koko päivän, arsinkin kun mahduttiin lounastamaan terassille! Näin nopeasi ja helposti sat lomafiiliksen vartissa. Suosittelen.

Suomenlinnaan mentiin HSL:n liikennöimällä lautalla, kertalippu kännykkään maksoi 2,20€, joka oli voimassa kaksi tuntia. Eipä niitä missään vaiheessa tarkistettu, mutta ostettiin silti liput molempiin suuntiin. Sveaborgiin oli ihmisiä kyllä tungokseksi asti, mutta hyvin mahtuivat lautalle kaikki jonoilijat.

Kierretiin ensin Merisotakoulun puolella ja Mikael kertoi palvelusajastaan siellä. Ihan mukavat puitteet. Päivä oli mahdottoman kaunis, joten etsittiin piknik paikka melko nopeasti - junaliput takaisin turkuun oltiin ostettu seitsemäksi.

Päivän eväät:
- pensasmustikoita
- kirsikoita
- viinirypäleitä
- ruisnachoja
- tuorejuustoa
- kivennäisvettä
- valkoviiniä

Päivä oli mitä mahtavin, mutta junamatkalla jaloissa tuntui jo pienoinen pakotus. Myös iho oli saanut osansa auringosta, varsinkin kun olin koko ajan sama olkapää kohti aurinkoa.

Raumailu siirtyy ensi viikonloppuun, sitä odotellessa!

Korkeasaaressa käytiin... yli kuukausi sitten...

 No niin jo hei moi taas. Nolona koitan keksiä hyvää syytä hiljaiselolle tällä saralla. Mitään super-erikoista ei ehkä ole tapahtunu ja satuin muuttamaan ja oikeastaan live-elämä on maistunut paremmin. Mutta nyt sitten vihdoin ehdin/jaksan/viitsin pistää nää  *köhöm* lokakuiset kuvat tänne.

Vinguin jo kesällä pääsyä Korkeasaareen, mutta syystä tai toisesta ei sitten ikinä menty. Kun vihdoin tuli sopiva vapaa viikonloppu, päätettiin kuitenkin mennä. Käytiin siis viikkoa ennen isänpäivää kyseisessä eläintarhassa.

 Periaatteessa ajoitus oli hyvä, koska ihmisiä oli aivan naurettavan vähän. Toisaalta, eivätpä kaikki eläimetkään olleet paikalla. Höh.

 Junalla matkattiin Helsinkiin, ja opiskelijalle raiteet ovat erittäinkin kohtuullisesti hinnoiteltu ja mukava matkustusmuoto. Jos VR olisi aina luotettava, en käyttäisi busseja varmaan ikinä.

Helsingin keskustasta otettiin bussi nro 11 ihan siitä rautiksen vierestä. Linja tunnetaan myös Zoolinjana, joten sillä pääsee perille asti. Huomioikaa sitten, että puhelimella tilattava lippu ei käy tässä bussissa. Me ei huomioitu ja maksettiin siis reissu ikään kuin tuplana. Höh.

 Sisäänpääsy hinta oli 7€ opiskelijalta, oman hintaluokkasi voit kätevästi tarkistaa täältä. En ole sitten varma nousevatko hinnat kesäkaudella, mutta ainakaan nyt tuo euromäärä ei kirpaissut.

 Sitten vain siltaa pitkin saareen ja katselemaan eläimiä! Meidän missiona oli nähdä pikkupandat (mun suosikit) ja manuli (Mikaelin suosikki). Pikkupandoja nähtiin useita, mutta manuleita ei yhtään ):  Vaikka käytiin häkin takana useaa kertaan ei sitä näkynyt. Henkilökuntakaan ei voinut asialle mitään tehdä. Harmillista.

 Monio muita hauskuuksia sen sijaan oli luvassa! Muut kissapedot olivat erittäinkin virkeitä. Tiikeriä kävi kyllä vähän sääliksi kun se vain tallasi sitä yhtä ja samaa polkua. Vaikutti masentuneelta. Leijona auheutti hienon episoidin karjumalla hurjasti yhdessä vaiheessa päivää. Oltiin muutaman häkin takana ja lähdettiin katsomaan, mitä se sielä ärjyy, ja suunnilleen kaikki muutkin vieraat päätti tulla katsomaan. Samalla sekunnilla kun saavuttiin leijonatarhan eteen, tämä nokkela uros kellahti selälleen ja leikki kuollutta. Että sellainen savannin kuningas.

 Karhut olivat jo menneet nukkumaan. Tai ainakaan niitä ei näkynyt. Samoin paviaanit. Täytyy tehdä uusi reissu kesällä! Silloin on muutenkin mukava mennä, kun kaikki wc:t ovat auki ja kahvilat myös. Nyt paikka tuntui kovin autiolta ja lukitulta.

 Ja tuntui jotenkin ironiselta ensin nähdä joutsenia verkkoaidan takana pienessä häkissä, ja kolme minuuttia sen jälkeen toiset yksilöt polskimassa vapaina siinä saaren edustalla. Tasan ei käy onnenlahjat joutsenillakaan. Kai.

 Kierrettyämme oletettavasti kaikki ulkohäkit menimme matelijataloon ja Amazoniaan (en muuten ole ihan varma, ovatko ne sama rakennus vai mistä olen nämä nimet repäissyt). Sielä ei tuuli tuivertanut mutta kostea ilta jota tuotettiin katon rajassa olevista aukoista tuntui kyllä aluksi hassulta.

 Papukaijat sun muut siivekkäät pitivät hirveää meteliä, sammakot näyttivät erittäin myrkyllisiltä ja apinat juoksivat kilpaa pitkin puiden oksia.

 Ihan loppuviimeksi kiersimme vielä pikkupandojen luo ja koitimme epätoivoisesti paikantaa manulin. Juotiin vielä kupposet kuumaa bussia odotellessa.


Loppu postaus on omistettu maailman suloisimmalle eläimelle; pikkupandalle! A.K.A kultapanda, punapanda, kissakarhu.