Germany for real!

Huraa!

Lentoliput Müncheniin on nyt ostettu! Enää koneeseen nousu parin viikon päästä ja välilaskulla Köpiksen kautta Saksanmaalle! Lauantaina 17. syyskuuta alkaa sitten itse Oktoberfest ja parin päivän ajan ehdin niissä karkeloissa pyöriä. Eikä se aika varmasti muutenkaan käy pitkäksi (:

Lennot hoitaa SAS, liput löysin  supersaverista, jota käytän aina halpoja lentoja etsiessä. Tämän kertaisesta meno-paluu matkasta jouduin pulittamaan 175,52€, joka ei ole täysin kohtuuton hinta. Mahtaako kovin paljon huokeammin Müncheniin edes päästä Oktoberfestin aikaan?

Ja jos satutte omistamaan ylimääräistä baijerilaishametta, niin soitelkaa? En millään tahtois näyttää NÄIN turistilta siellä :D

Widersehen!

Tall Ships Regatta 2011

Hei moi päivää.

Lauantaina Salon vierailun ja "pikaisten" päiväunien jälkeen mentiin Mikaelin kanssa katsastamaan Aura-joen varteen kiinnittyneet purjelaivat ja pakko kyllä sanoa että ihmettelyä riitti.  Hitusen kuvasaldoa:

 Nyt sitten ostettiin sitä fudgea, jota kaupattiin jo messuilla. Kauppias melkein hermoistui kun kysyin missä ne on valmistettu. Kuulemma pohjois-Englannissa. Mene ja tiedä siitä sitten. Perus kermavanilja oli ihanaa, mutta kyllä se Royal Britannian versio oli vielä parempaa.

 Poliisi-hepat veti enemmän yleisöä kuin laivat...

Laivan etumaston takana näkyy siis wärtsilän nosturi. Jotka tietää kyseisen vekottimeen koon, ovat varmasti kanssani samaa mieltä siitä, että kyseinen paatti on kooltaan HUGE.

 Tä oli ihan merirosvolaiva!
 Mutta missä on ystävämme kapteeni Sparrow? Ei näkynyt.

 Kuka kaivertaa ankan reelinkiin? Kysyn vaan.

 Mummot ihmetteli, onko asfaltti tummempaa aidan toisella puolen.

Ei se nyt vaan millään mahtunut kuvaan kokonaisena. Kannelle pääsi kiertelemään ilmaiseksi! Oli niin hauskaa että tehtiin muutaman kolikon lahjoitus. Saa seilorit jotain hyvää syötäväkseen. Kyseisellä aluksella olisi päässyt Puolaan 475€ hintaan. Ei menty.

 Jokirannassa oli muös monenlaista taiteilijaa...

... steppaajia...

 ... kuka muistaa tämän härvelin nimen? Diablo?

 Ja merimiehet jonottaamassa baariin. Miten niin kyttään univormumiehiä?

Ja illalla käsittämättömän upea kulttuuri-akrobaatti-show-tuli-musiikki-esitys. Saatiin überhyvät paikat kaikenlisäks.

Turun messut

Jonoa...

 Dodii, pitkästä aikaa taas tännekin vähän materiaalia. Viikko sitten lauantaina käytiin Mikaelin kanssa katsastamassa Turun messut ja kyllä siellä saatiin helposti useampi tunti vierähtämään. Mitään erityistä ostettavaa/tehtävää ei mielessä ollut, kunhan pyöeittiin ja katseltiin.

Fudgea! Jäi ostamatta.

 Oltiin superovelia ja parkkeerattiin auto läheisen asuinalueen kadunvarteen, kun sen sai siihen jättää maksutta ja häiriöttä. Käveltiin muutaman sadan metrin matka messukeskukseen ja jonot oli jo yhdentoista jälkeen (aamulla) melko mittavat. Edettiin silti rauhassa ja hommattiin s-kortilla liput puoleen hintaan (8e/hlö, norm 16e/hlö).

Käveltiin suoraan sisään auditorioon ja katseltiin hetki kahden pojan epäsynkronoitua tanssia. Mummot taputtivat silti. Muotinäytös alkoi sopivasti ja jäätiin pällistelemään sitä. Eipä tullut mitään superhienoja vetimiä esiin. Ainakaan omalle silmälle sopivia. Näytös oli yllättävän lyhyt (alle puoli tuntia?) ja jatkettiin siitä sitten viereiseen halliin.

Monennäköisiä myyntiartikkeleita oli tarjolla; kirjoja, koruja, hyvinvointituotteita, keittiötarvikkeita, lävistyskoruja, vakuutuksia, omega kolmosta ja ihan kaikkea muutakin. Oriflamen esitteen otin mukaan ja joitian tarjouskuponkeja. Pisimpään tutkittiin "raastinlautasta", jota vasten voi raastaa kaikkea syötävää, muttei kuitenkaan sormia.

Itse viihdyin pihalla paljon sisätiloja paremmin. Kamerasta loppui harmillisesti akku, joten kuvat jäivät vähiin, mutta nähtiin söpökä kaneja, määkiviä lampaita ja jäätävän kokoinen sonni. Paikalla oli myös tivoli, Poliisi, Puolustusvoimat, kylpytynnyrien edustaja ja Suomen parhaaksi arvosteltu Perniön kebab. Tuettiin paikallista ja syötiin lautasellinen puoliksi.

Leopard-panssarivaunu vauhdissa.

Puolustusvoimien kaulstoa.

Näytös, jonka molemmat tahtoi nähdä oli Leopard-tankin ajelu. Hyvinghän se nurmea möyhensi ja ääni oli kyllä kova. Varusmiehet osoittelivat kivasti tykillä suoraan yleisöä kohti kun panssarivaunu rullasi pitkin mutaista maata. Katseltiin muutakin esillä olevaa kalustoa ja kuunneltiin solttupoikien bändiä.

Toyotan hybridi auton simulaatioajo + kulutus-testi.

Osallistuttiin noin miljoonaan arvontaan ja koitin väärikuula-aseella ampumista. Multa meni seitsemän huti ja Mikael taisi ampua viimeiset kolme panosta suoraan maaliin. Pöh.

Näkin jäi ostamatta. Ens kerralla!

 Näön tarkastus ei mennyt kovinkaan jouhevasti kun optikko veti melko äkäiseen henkeä kun kuuli mun ajavan autoa. Väitän silti että se laite valehteli, ei mulla niin huono näkö ole! Vois sitä kai silti varata ajan optikolle... Ihan vain noin näön vuoksi.

 Hyvin saatiin päivä kulumaan, mutta kyllä oli jalat kipeät kaiken kävelemisen jälkeen. Enkä ostanut yhtään mitään turhaa. Hyvä minä!

Skärgårdens ringväg - Saariston rengastie

 Lomaviikko tuli vietettyä perinteiden mukaan saaristossa, mutta vihdoin ja viimein pääsin kulkemaan itse rengastien loppuun. Aiemmin on kyllä ajettu Korppooseen ja Kustaviin asti, mutta niiden välinen pätkä useinen losseineen on jäänyt kokematta. Tulipahan sekin nyt sitten tehtyä.



 Uusikaupunki

Tämä ei nyt oikeastaan edes kuulu rengastiehen, mutta kun eka yhteinen lomapäivä oli niin kiva, niin pitää siitäkin kertoa.

Mentiin keilaamaan heti aamupäivästä Hotelli Aquariukseen, ja vaikka koin järkyttävän rökäletappion oli silti kiva pelailla. Taisin pari täyskaatoakin saada jos oikein muistan. Keilailuratoja on neljä ja löytyy myös mahdollisuus pelata hohtona.

Keilapallot näytti ihan purkkapalloilta! Jättimäisiltä sellaisilta.

Ilmakiekossa oltiinkin sitten yhtähyviä. Pelattiin kaksi peliä ja molemmat voitti kerran - vieläpä samalla psitemäärällä.

 Lounasta syötiin Suolaspuarissa ja oli ehdottomasti paras ravintolakokemus miesmuistiin. Salaattipöytä oli ainoa pienoinen pettymys, mutta voi sitä pääruoan ihanuutta.

Sualaspuar on ihan joenvarressa ja me syötiin tilavalla terassilla. Oli superystvällinen palvelu ja ympäristö ja sää oli kaikinpuolin täydellinen. Sisätilat vaikuttivat hiukan ahtailta, mutta ulkona oli hyvät oltavat.

 Maailmankaikkeuden paraspääruoka on koettu: Wanhan ajan sipulipihvi! Se pihvi on tosiaan kuvassa hautautunut täydellisesti kuullotettuihin sipuleihin, vieressä smetanaa ja suolakurkkuja ja lisukkeeksi tikkuperunoita. Ja juomaksi crwmooria.

 Mikael väitti pippuripihvinsä olevan vähintään yhtä hyvää, mutta en suostu uskomaan. Jonkun sopivan merkkipäivän sattuessa menen kyllä uudestaan.

 Ja sitten onnistuinkin huvittamaan Mikaelia oikein olan takaa Bonk-museossa. Kyseessä on siis ihan täysi huijaus juttu, koko museo on kehitetty täysin tuulesta temmatun tarinan ympärille. Käsittääkseni tarina/näyttely vaihtuu aina välillä ja samankaltaisia museoita on ympäri Eurooppaa.

Museossa siis kerrotaan (keksittyä) tarinaa Bonkin suomalaisesta keksijäsuvusta, jotka kehittivät ennen ja jälkeen toisen maailmansodan kaikennäköisiä vekottimia. Löytyi mm. anjovissähköä ja elektronisia ilmapalloja ja vaikka mitä kaikkea. Ja omaksi puolustuksekseni sanon, että kyllä se neliskanttinen puunrunko kuulosti vähän hassulta, mutta on niitä muitakin hulluja keksijöitä ollut. Kuuntelin siis opastusta vähän hämmentyneenä mutta täydellisesti uskoin, että joku henkilö on nämä kojeet väsännyt.

Opas tosiaan selitti naama peruslukemilla kronologisessa järjestyksessä keksijäsuvun vaiheita ja olen kyllä erittäin iloinen etten laukonut niitä kysymyksiäni ääneen. Kun käveltiin museosta ulos ja tiedustelin Mikaelillta voisko noi laitteet muka oikeasti toimia, niin hän räjähti kyllä hörönauruun ja oli niin hauskaa. Mulle voi tosiaan selittää mitä tahansa keksinnöistä kun kemia ja fysiikka ei oikein olleet niitä suosikkiaineita koulussa...

Illalla pikkusiskon futismatsin jälkeen jatkettiin Kustaviin.

Mikaelin mökillä vietettiin pari leppoisaa päivää. Perus mkkitekemisiin kuuluivat grillaaminen, saunominen, kalastus, kortin peluu ja petankki.

Toisinaan korteille löytyi myös parempaa käyttöä...

 Syötiin hyvää ruokaa ja nautiskeltiin auringosta. Sudenkorennot oli vallaneet ilmatilan käytännössä kokonaan.


 Iniö

 

Kustavista jatkettiin perjantaina aamusella lautan kanssa Iniön puolelle. Heponiemen laiturista maksuton lautta lähti liikenteeseen kymmenenjälkeen.

 

  

Lautalla juotiin kahvit, katseltiin maisemia ja annettiin tuulen pörröttää hiuksia. matka Iniön ensimmäiselle saarelle kesti noin 25 min.

Iniön ensimmäisen saaren ympäriajo kesti vartin verran. Ja ajettiin tosiaan koko saari läpi. Ktseltiin vähän sinne sun tänne ja kun mitään mielenkiintoista ei ollut näköpiirissä niin jatkettiin pikku-lossilla Iniön "pääsaarelle".

Sieltä löytyikin Mikaelin muistikuvien perusteella mainio minigolfrata erittäinkin kohtuullisella 2 euron hinnalla. Aika monta hv-estettä oli tielä, mutta saatiin käytyä rata läpi ihan iloisin mielin.

Lauttoja Kustavi-Korppoo välillä on muistaakseni 3, joista yksi maksullinen ja pienempiä losseja löytyi 3 tai 4 kappaletta. Juhannuksena jonot taitaa olla aika infernaalisen pituisia.

 Iniön pääsaarelta löytyi myös kirkko, joka oli sisältä suloisen vaaleansininen. Pistettiin nimet vieraskirjaan ja jatkettiin matkaa.

Moottoripyöräilijöiden suosiossa olevan reitin varrella on prätkäilijät huomioitu.

Erittäin viihtyisällä terassilla Iniön "keskustassa" syöriin lounas-pizzat ja omiksi täytteiksi valikoituivat fetajuusto, ananas ja katkarapu. Namia oli.

Iniön puolelta jatkettiin Houtskäriin ja pikaisen vierasvenesatama-vierailun jälkeen mentiin Korppooseen. Koko päivän istuminen alkoi ottaa päähän ja tahdottiin molemmat lepäämään.

Mökkiläisen prototyyppi.

Reissu oli onnistunut, vaikkakin yllättävän mitäänsanomaton. Korppoossa aika kului Kustavin tapaan onkien, syöden ja saunoen. Pelattiin myös pari erää Menolippua ja muita mökin uumenista löytyneitä pelejä ja oltiin vain.

Parasta lomaa!