maanantai 31. maaliskuuta 2014

ruokaa






Kävin aamupäivällä ruokakaupoissa.

Spar:
- iso purkkimaustamatonta rahkaa
- halloum-juustoa
- mozzarella-juustoa
- 2 purkkia tonnikalaa
- valmiskeittoa
- 2 purkkia raejuustoa
- myslipatukoita
- vadelmia
- omenoita
- 2x radler
- valkoviiniä
- punaviiniä

Lidl:
- tuorejuustoa
- tortellineja (=täytepastaa)
- leipää
- punaviiniä
- pakastekasviksia

Yhteishintaan: 26€

Ei ainakaan nälkään kuole :D

perjantai 28. maaliskuuta 2014

Superviikko



Moimoi.

Viikko on rullaillut eteenpäin aika kivasti. Rinneseikkailujen jälkeen vietettiin keskiviikko Münchenissä, ja epätarkkojen laskuarvioiden mukaan kulutettiin pelkästään junissa istumiseen nelisen tuntia. S-Bahn keskustasta lentokentälle hitaili, joten matkaan kului noin 45 minuuttia, ja Justinen serkku joutui odottelemaan meitä tuloaulassa. Päästiin tervehtimisten jälkeen jatkamaan matkaa keskustaan, mutta onni ei ollut päärautatieasemalla ollenkaan myötäinen. Kufsteiniin lähtevä juna valui kirjaimellisesti sormien alta pois, ja jouduttiin tunnin verran odottelemaan seuraavaa. On ainakin tullut Münchenin Hauptbahnhof tutuksi jos ei muuta..



Ennen junasekoiluja ehdittiin kuitenkin tutkimaan kaupunkia rauhassa, ja aloitettiin päivä lounastamalla yhdessä kiinalaisessa ravintolassa, jossa olen käynyt ainakin kaksi kertaa Corinnan kanssa. Se on hyvä, halpa ja lähellä rautatieasemaa/keskustaa, eli erittäin opiskelijaystävällinen paikka. Vietettiin pieni tovi kirjakaupassa eglannin- ja ranskankielisten kirjojen osastolla, käytiin sovittamassa yhtä mekkoa, joka oli jäänyt vaivaamaan mieltä viime viikosta ja Justine onnistui palauttamaan Itävallasta ostetut epäsopivat housut saman ketjun liikkeeseen Saksan puolella. Käveltiin pikkulenkki vanhassa kaupungissa ja käytiin Hofbräuhaus-ravintolassa haistelemassa Bayerilaista elämänmenoa.
Lopuksi ehdittiin vielä kävelemään Marienplatzin viereinen markkina-alue läpi.



Kotosalla oltiin vasta melko myöhään illalla, joten paineltiin lähes suoraan nukkumaan.
Eilinen torstai oli meillä kaikilla vapaa päivä, joten aamulenkin jälkeen mentiin porukalla kauppaan. Sain päähäni leipoa sämpylöitä, ja jouduin pariinkertaan turvautumaan sanakirjan ja Sparin henkilökunnan apuun, kun en löytänyt auringonkukansiemeniä ja hiivaa. Pikkuisen ylpeänä voin todeta jopa korjanneeni pienen kommunikaatiohäiriön saksaksi, kun myyjä luuli mun tarkoittavan istutettavia (tai lintujenruoka-) auringonkukansiemeniä. Jotenkin sitä vain aivoissa kilahti, ettei ruokatuotteita todennäköisesti säilytetä puutarhaosastolla...
Päästiin kotiin ja leipomusurakan jälkeen käytiin joen varren kahvilassa lasillisella, koska Simonin (IRL) tyttöystävä ja Edin (ENG) pari kaveria olivat myös saapuneet vierailulle. Sovittiin vielä yhteisestä illan istumisesta ja loppupäivä hurahti nopeasti.



Viikonlopusta ei oikein vielä tiedetä, mulla oli yksi oppitunti tänään aamulla (strategic management) ja seuraavan kerran koulua on maanantaina iltapäivällä. Sunnuntaisin kaikki paikat on kaikkialla kiinni, joten aktiviteetit sijoittuvat varmaan luonnolliseen lähimaastoon. Itävallassa on kuulopuheiden mukaan jokin Bayern-lipun tapainen matkasysteemi myös käytössä, ja koska Justinella ei ole vielä Vorteilscardia, sellaisen hankkiminen ja päivän viettäminen esim. Innsbruckissa on yksi vaihtoehto lauantaille tai ensi viikolle. Säiden pitäisi joka tapauksessa suosia aina ja ikuisesti.

Muuta kivaa on se, että mun puhelin on korjattu ja se matkustaa parhaillaan kohti Kufsteinia!


Alla vielä viisauden sanoja:
 

keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

SkiSkiSki


Hallo!

Taisin jo aiemmin kertoa, miten inhottavan sateinen ja surkea sää oli sunnuntaina. Lauantai-illasta maanantai-aamuun oli harmaata ja synkkää ja vetistä, eikä ollut oikein mitään tekemistä. Sade oli kuitenkin loppujen lopuksi maailman paras juttu, koska vuorille vesi saapui tuoreena lumena ja laskettelurinteet heräsivät henkiin. Vielä viikonloppuna mietin, etten ehkä sittenkään lähtisi rinteeseen, koska se on aina useamman kympin reissu, mutta tehtyäni taas vaihteeksi muutamia 'eurot jaettuna kokemuksella kerrottuna riemulla' -laskutoimituksia, olin lopulta muiden mukana tiistaisessa hiihtobussissa matkalla Sölliin.

Viikon paras ratkaisu!

Rinteet olivat upeassa kunnossa, lasketteleminen oli mahtavaa, meillä oli hauskin porukka matkassa, saatiin auringonpaistetta ja kevyttä lumisadetta eikä (opiskelija)elämä ole koskaan maistunut paremmalta! Pompittiin lumessa, kiljuttiin reimusta, nautittiin maisemista, opin yhden tai kaksi uutta lasketteluvinkkiä ja vietettiin paras tiistai ikinä.
Meidän kansainvälisessä hiihtoliitossa oli Suomen lisäksi edustettuna Romania, Englanti ja Ranska x2. 

Nyt on pohkeet hiukan hellänä ja naama pikkuisen helottaa, mutta hymy on korvissa ja mieli edelleen vuoren huipulla!


Vlad temppuilee





Rinneravintolasta uuniperunaa


Laurenz, Justine, minä ja Vlad


Englanti, Romania, Suomi

Suosikki-rinne - Söll 43

Päivän vakavin hetki

maanantai 24. maaliskuuta 2014

Plööp

Münchenin keskustan portti Faschingin aikaan

Terveisiä taas!

Mitään kovin uutta tai kummallista tai ihmeellistä jutusteltavaa ei ole, kunhan vain annan elonmerkkejä itsestäni. Puolet tämän viikon koulu-urakasta on jo takana, seuraava tunti on perjantaina yhdeksästä kahteentoista. Tällä hetkellä suorastaan naurattaa tämä opiskelun vähyys, mutta valittamaan en ala. Todennäköisesti joskus touko-kesäkuussa olen hikihatussa useamman projektin kimpussa ja itken kadonneen vapaa-ajan perään.

Erikoisimpia tapauksia ovat olleet perjantainen pizzalla käynti koulun jälkeen (tunti loppui seitsemän hujakoilla) ja sunnuntain "elokuvapäivä". Katsottiin porukalla pari leffaa putkeen, kun ulkona satoi ja tuuli ja myrskysi ja oli vähän synkkää. Ikävä sää toi kuitenkin vuorille reippaasti lisää lunta, joten huomenna suunnataan uudestaan rinteeseen!


Vlad on työskennellyt laskettelun opettajana ja osaa siis homman aika hyvin. Käytännössä koko kotimatka koulusta asuntolalle meni siinä, kun kuuntelin hänen intoiluaan puuterilumista ja harmittelua sopivimpien suksien puuttumisesta. Justine lähtee myös mukaan, ja todennäköisesti Ed (Englannista) myös. Amerikkalaisista ainakin toinen kyseli myös suksimisesta, joten saadaan varmaan melko hyvä porukka mukaan. Toivon, etten ole ihan kaikkista huonoin, tai vaikka olisinkin, niin en kuitenkaan aiheuttaisi mitään mielialan laskuja. Ihan mielenkiinnolla teen huomioita siitä, miten lumen laatu vaikuttaa omaan suihkimiseen, jos vaikuttaa ollenkaan. Nyt off-seasonin aikaan päivän rinnelipun pitäisi olla huokeampi, välineiden vuokrista en tiedä. Tällaista rankkaa opiskelija-elämää täällä Alpeilla vietetään :)


Viikon toinen rankka suoritus on (jo lähes perinteeksi muodostunut) päiväreissu Müncheniin keskiviikkona. Justinen serkku tulee vierailulle ja hänen kone laskeutuu Müncheniin keskiviikkona (ilta)päivällä, joten otetaan kolmen hengen Bayern-lippu jo Kufsteinista ja junaillaan heti aamupäivästä isoon kaupunkiin. Saatetaan katsella hiukan maisemia ja kauppoja, ja sopivaan aikaan metroillaan lentokentälle serkkutyttöä vastaan.

Koitan puhua Justinen serkkuineen lähtemään mun seuraksi Venetsiaan ensi viikolla, mutta täytyy vielä hiukan tsuumailla tilannetta.


Eipä muuta, meno on mahtavaa ja elämä maistuu. Auf wiedersehen!

Ostettiin kukkia!

keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Luokkaretki

Sunnuntaisen kävelyretken maisemia

Keskiviikkoa!

Viikko- tai arkirytmi on edelleen ihan sekaisin, edellinen koulupäivä oli maanantaina (2h saksaa kolmen jälkeen iltapäivällä) ja seuraavan kerran pitää raahautua luokkaan perjantaina. Ihan tässä stressaantuu kaikesta koulutyöstä... 

Viime lauantaina mentiin Itävallan kulttuuri ja historia -kurssin (eli käytännössä kaikkien vaihtarien) kanssa luokkaretkelle Kufsteinin linnoitukseen. Pyörittiin myös hiukan keskustassa ja kuunneltiin juttua keskiaikaisesta Kufsteinista ja kaupungin historiasta Itävallan ja Baijerin rajalla. Kurkattiin myös kahteen keskustan kirkkoon ja onnistuin sivaltamaan käteni toisen kirkon oven rikkinäiseen ikkunaruutuun, yhyy. (Todellisuudessa sain kaksi vaivoin havaittavaa haavaa.) Ja tämäkin oli pakko kertoa koska mitään muuta erityisen kummallista ei ole sattunut.



Maanantaina juhlittiin St. Patrick's Dayta, eli Irlantilaisten perinteistä olutjuhlaa. Koitin Mattilta ja Simonilta, irkku-vaihtareilta, tiedustella juhlan alkuperää, mutta kumpikaan ei ollut ihan varma. Ainoa tieto oli se, että St. Patrick oli oikeasti alkujaan Walesilainen, Dublin on törkeyinen paikka kyseisenä päivänä, ja juhlaa juhlitaan isommin mm New Yorkissa.

Me täällä Kufsteinissa sonustauduttiin mahdollisimman vihreään, käytiin kaupungin Irlantilaisessa pubissa, ja join kevään ensimmäisen oluen. Olisi varmaan pitänyt tilata Guinnessia, mutta kovin monella oli siitä niin eriäviä mielipiteitä että otettiin hollantilaisen Moniekin kanssa ihan vain jotain perus-vaaleaa saksalaista tai itävaltalaista. Mun olut-tietämys on kuitenkin niin lähellä nollaa etten edes yritä lähteä soveltamaan sitä oikeaan elämään. 



Viikon suuri saavutus oli puhelimen lähettäminen Suomeen. Kävelin läheiseen postitoimistoon ja hoidin koko asioinnin saksaksi! Olkoonkin, etten postitädin kanssa keskustellut musuta kuin kirjeen päämäärästä ja lähetyksen hinnasta. Se oli silti saksaa ja paikallinen henkilö ymmärsi minua ja minä ymmärsin häntä ja nyt toivon, että puhelin on pian perillä (3-4 päivää mulle luvattiin) ja huolto/muu selvitystyö tapahtuu nopeasti ja saan sen vempaimen takaisin. Toisaalta on yllättävän virkistävää elää ilman pientä teknistä apuvälinettä, mutta kavereille viestittely, spontaanien valokuvien ottaminen ja tietojen selvittäminen on vain superisti helpompaa älypuhelimella. Paksujen lapasten sisään pakattu puhelin maksoi nopeana kirjelähetyksenä 13€. 



Justinen inspiroiduttua mun viime viikon onnistuneesta shoppailureissusta Müncheniin oli tämän päivän ajatuksena lähteä Innsbruckiin. Ajatukseen tuli kuitenkin ikäviä muuttujia, kun kahden tytön ostosreissusta uhkasi paisua seuramatka, eikä olla vieläkään saatu aikaiseksi hankkia sitä junaliikenteen alennuskorttia. Näin ollen otetaan etelän sijasta suunnaksi pohjoinen, ja mennään päiväksi Müncheniin! Tällainen spontaani päiväretki Keski-Euroopan suurkaupunkiin on mun ajatuksissani edelleen melko absurdi tapahtuma, mutta en valita. Ensi viikolla koitan tehdä ekskursion kauemmas Itävaltaan, ehkä Lintziin tai Graziin.

Saas nähdä.


lauantai 15. maaliskuuta 2014

Viikko 11


Seuraavaksi kuvia eläimistä!

Mulla ei ollut keskellä viikkoa yhtään koulua, joten ostin Bayern-ticketin ja hyppäsin junaan. Matka Müncheniin kesti reilun tunnin ja koitin ajan kuluksi lueskella saksan kielistä naistenlehteä. Kirjoitettua saksaa ymmärrän hirveän paljon paremmin kuin puhuttua, pitäisi ehkä enemmän katsoa uutisia tai lastenohjelmia tai mitä tahansa suht selkeästi artikuloitua lähetystä niin aivot voisivat oppia käsittelemään myös vieraskielistä ääntä.

Eniveis, Corinna tuli päärautatieasemalle mua vastaan ja lähdettiin kaupunkiin.

Syöttöautomaatti ja ahne (ruskea) vuohi + muita kiinnostuneita


Olin tietysti etukäteen kertonut, että München-vierailulle olisi sopiva väli, joten sovittiin kahden päivän reissusta. Tiistaille ei ollut mitään erikoista ohjelmaa, käytiin ensin yliopistolla hoitamassa Corinnan koulujuttuja (ja mä luin Hesarin kuukausiliitettä Suomalais-Ugrlilaisten kielten kirjastossa) ja siitä käveltiin viereiseen jäätelöpaikkaan. "Hullu Hatuntekijä" on varmaan tuttu hahmo Liisa Ihmemaassa -tarinasta? Noh, Münchenistä löytyy "Hullu Jäätelöntekijä". Pöydät on maalattu muistuttamaan sieniä, seinät on vihreitä ja täynnä jänniä maalauksia ja jäätelömakuja on vähän fiksailtu. Perinteisen mansikan sijaan altaasta löytyi esimerkiksi spaghetti bolognese -jäätelöä (en maistanu). Ihmettelin siinä tiskillä hetken aikaa, pyysin saada maistaa yhtää laatua ja totesin, että mozzarella-basilika yhdistelmä toimii myös jäätelönä. Toiseksi jäätelöpalloksi valitsin ilman etukäteismaistamista omenahillon. Se oli tietysti namia.



Käveltiin erästä läheistä katua, joka oli viime reissulla tehdyn turistibussin ikkunasta näyttänyt mielenkiintoiselta, ja pistäydyttiin muutamiin putiikkeihin. Monenmoista mielenkiintoista oli tarjolla ja jatkossa haluan/aion enemmänkin tutustua samankaltaisiin ydinkeskustan ulkopuolella oleviin alueisiin. Aamulla ostamani junalippu oli koko päivän voimassa kaikissa Bayernin (mukaan lukien Münchenin) joukkoliikennevälineissä, joten metroiltiin keskustaan ja käytiin tarkistamassa yhden unkarilaisen torikojun valikoima. Corinnalla oli Budapestin matkalta muistissa joku hyvä karkki, jonka saatavuus Münchenissä on ilmeisesti kovin heikko.
Ehdittiin vielä hetkeksi pyörimään C&A-vaatekauppaan ennen kuin kaupungin kaupat sulkeutuivat kahdeksalta. Mentiin junalla Corinnan luo ja sovittiin seuraavan päivän kohteeksi Hellabrunnin eläintarha.

Pelikaaneja


Sää oli paras mahdollinen keskiviikkoiselle eläintarhakäynnille, mutta eläimet tuntuivat väsyneen jatkuvasti paistavasta kevätauringosta. Mun suosikki (pikku-/kulta-/punapanda) oli jossain piilossa, tiikeri ei jaksanut ruokailla vaan nukkui mieluummin ja jääkarhut olivat vetäytyneet viettämään laatuaikaa uusien pentujensa kanssa sisätiloihin. Kierrettiin kuitenkin melkein koko tarha läpi ja eniten aikaa vietettiin "lastenaitauksessa". Siellä sai silitellä vuohia ja ostaa niille ruokaa syötettäväksi, mutta meidän syöttöyritykset eliminoi yksi inhottava, lihava ja ahne vuohi. Se tunki päänsä suoraan siihen ruoka-automaattiin ja pökki meidät pois tieltä. Tyhmä.

Pitkitettiin lounastaukoa siihen asti, että lähdettiin tarhasta kaupungin keskustaan, ja syömisen jälkeen Corinna poistui koulutöiden pariin. Vakuutin osaavani kulkea suoraa ostoskatua rautatieasemalle, josta lähtee junia Kufsteiniin tunnin välein. Loppupäivä kului mukavasti kaupoissa ja kotimatkaevääksi hommasin perinteisen brezelin.


Sarveton sarvikuono oli myös unessa

Noin muuten elämä Kufsteinissa sujuu hienosti, mitä nyt olen hiukan sekaisin viikonpäivistä kun koulua on lauantaisin ja "viikonloppumatkoja" on mahdollista tehdä keskellä viikkoa. Kävin alkuviikosta kaupungintalolla ja jossain toisessa virastossa rekisteröitymässä kaupungin asukkaaksi, ja sain hienon paperin leimoilla ja allekirjoituksilla ja Itävallan kotkalla varustettuna. Edelleen se Itävallan junaliikenteen alennusetukortti on hankkimatta, mutta koitan hoitaa sen pikapuoliin, koska ajatuksissa on mennä Justinen kanssa ensiviikolla Innsbruckiin.

Olen koittanut listailla mun vapaita päiviä ja paikkoja, joihin haluaisin mennä , joten nyt pitää enää yhdistää sopivat päivämäärät sopivaan matkakohteeseen. Mikael tulee käymään huhtikuun toisella viikolla ja aiotaan silloin ajella ainakin Sveitsiin.

Bambilauma!

Alpakka

Opiskelijaelämää on kivasti tarjolla. Tänään käydää Kufsteinin linnoituksella (luokkaretki!) katsotaan Irlanti-Ranska rugbya (koitan oppia sen sääntöjä, Justine on lajin suuri fani) ja illalla olisi yhden kaverin tuparit. Sunnuntaille keksittäneen jotain ohjelmaa ja maanantaina juhlitaan Irlantilaisten johdolla St. Patrick's Dayta ja pukeudutaan vihreään. Ensiviikolla on teemabileinä mm. '90's night ja Cuba-ilta. Facebook-ryhmä on tosi kätevä yhteydenpitoväline sadalle opiskelijalle, koska aina kun joku keksii jotain kivaa siitä voi kirjoittaa ilmoituksen noille sivuille ja yleensä saa joukon saman henkisiä kavereita mukaan. Yksi porukka oli aiemmin tällä viikolla kiivennyt viereisen vuoren huipulle! Mä haluan myös mennä sinne, mutta pari viikkoa tai kuukauden kun odottelee niin kaikki lumi sulaa tieltä pois, ja huipun ravintola aukeaa myös.  

Toinen ahne elukka


Ikävä vastoinkäyminen ja takaisku sattui eilen; mun puhelin ei toimi. Koitin pävittää sitä, kun tietokone on hetken aikaa päivittämistä ehdotellut, mutta jostain syystä se ei sitten onnistunutkaan. Otin puhelimen irti tietokoneesta ja lähdin kouluun, ja matkalla koitin katsoa siitä kelloa, mutta päällelaittaessa puhelin vain värähti pari kertaa (niin kuin silloin kun otan siitä virran pois) ja sen jälkeen se on vain surullisesti vilkauttanut vihreää valoa jos olen koittanut sitä herätellä henkiin. Kävin ostoskeskuksen kännykkäliikkeessä kysymässä neuvoa, mutta tiskin takaa todettiin, etteivät he voi asialle mitään tehdä, puhelimen näyttä tai joku on ehkä mäsänä. Etsin maanantaina postitoimiston, ja laitan puhelimen pakettimatkalle Suomeen, ja toivon mukaan se saa ostopaikassaan asianmukaista hoitoa.
Ei tästä nyt mitään hengenhätää aiheudu, mutta todennäköisesti joudun ostamaan ainakin ranne- ja herätyskellon. Rannekello mulla taisi olla viimeksi kahdeksan vuotiaana, enkä ole itsenäistä herätyskelloakaan tarvinnut vuosiin.


"Lepakkoluola" oli pimeä huone, jossa lepakot lentelivät vapaasti vierailijoiden ympärillä. Inhottavaa ja jännittävää ja uskalsin!

Tällaisten pikkutapausten värittämänä päivät kuluvat ihan kivasti. Odotan Mikken lähettämää pakettia saapuvaksi ensi viikolla, siellä on pari kirjaa, jotka tilasin jo ennen vaihtoon lähtöä. Voin sitten ottaa lukemista mukaan esimerkiksi asuntolan kattoterassille, jos (ja kun) päivä paistaa oikein ihanasti eikä ole muita velvoitteita. Sää on oikeasti ollut aivan mahtava käytännössä koko ajan, aurinko paistaa kirkkaan siniseltä taivaalta ja eilen kävin lenkillä pelkässä t-paidassa ja polvipituisissa treenihousuissa. Silti tuli lämmin. Vielä kun puihin tulisi lehtiä niin maisema näyttäisi upean kesäiseltä.




Ei muuta. Moi!