TJ 27 päivää

Ajatuksia lähtövalmisteluista.

Nyt kun kaikki "isot asiat" on hoidettu pois päiväjärjestyksestä pääsen vihdoin viilaaman pilkkua ja pohtimaan niitä kaikkia pieniä tarpeellisuuksia, joiden vääntämisestä Mikke käyttää nimitystä stressi. Mä niin mielelläni pyörittelen päässäni kysymyksiä siitä, montako paria kenkiätarvitsen mukaan, mitä laukkuja pakkaan, pitääkö olla luottokortti ja useampia lompakoita tai mistä Bostonin lentokentältä saisi hyvät kahvit. Voin heti kättelyssä myöntää tutkineeni Reykjavikin ja Bostonin nettisivuja melko ahkerasti.

Uudessa puhelimessa hauskinta ovat sovellukset. Reissun kannalta oleellisia appseja olen löytänyt vasta valuutan muuntimen ja sanakirjan. Luonnollisesti näytöltä löytyvät myös Turun ja Peterborough'n aika- ja säätiedot. Skypeä tulee varmaan myös näppäilytä jonkun verran. Operaattorin kanssa käytiin keskusteluja liittymän vaihtamisesta/sulkemisesta syksyksi. Hankin paikan päältä Kanadasta jonkin sopivan liittymän datapaketteineen kun sinne saavun ja Suomen simin jätän kokonaan pois matkasta. Lentokentillä ja ekoina päivinä koitan pärjäillä wifeillä, perheen luona asumiseen pitäisi kuulua netti, joten kone toimii yhteydenpitovälineenä mikäli puhelinliittymän kanssa kestää. Eikä se nyt ole maailmanloppu jos menee kaksikin viikkoa ennen sähköistä yhteydenpitoväylää. Osoitekirja löytyy ja posti kulkee.

Netti tekee kaikesta ihan(an) liian helppoa.

Jonkun verran on tullut listattua mukaan pakattavia vermeitä. Vaatteet ja kengät käyn läpi vasta lähempänä, täytyy varmaan melko rankalla kädellä karsia matkalaukkuun mahtuvaa kaapin sisältöä. Shampoot ja suihkugeelit ostan perille päästyäni, en näe mitään järkeä kuljettaa 3x300g puteleita mukanani. Hammastahna kuulunee samaan kategoriaan, meikinpoistoaineesta en olis niin varma. 

TO DO -listalla on tälle kuulle vielä:
* vakuutusten maksaminen ja matkavakuutuksen "jatkopalan" hankkiminen
* liittymän muuntaminen (jotta numero säilyy samana)
* viimeisten hankintojen tekeminen
* pakkaaminen
* tuttujen näkeminen (tällä hetkellä 3 pippalot tiedossa)


Vähiin käy ennen kuin loppuu, 10 työpäivää jäljellä tänä vuonna!

Majoitusvinkki Lontooseen!

Heippa!

Tällä kertaa postausta aivan muista kuin omista jutuista. Kuulin nimittäin parhaan vinkin Lontoossa majoittumisesta!

Suomen merimieskirkolla on toimipiste Lontoossa, josta on mahdollista varata majoitus "£29-£37 / hlö / yö. Mikäli varaat majoituksen alle viikkoa ennen saapumistasi, saat sen erityiseen Late Bird -hintaan vain £20 / hlö / yö."

Ja kyse ei ole mistään ränsistyneestä hökkelistä! "Kirkon B&B :n hintaan sisältyy maittava aamiainen, joka sisältää mm. muroja, puuroa, jogurttia, leipää ja leikkeleitä sekä kahvia ja teetä. Majoittujat voivat käyttää myös kirkon saunaa yleisillä saunavuoroilla veloituksetta." Matkailija pääsee siis saunomaan, minkä lisäksi hintaan sisältyy aamiainen plus petivaatteet!!

 Location, location, location...

Eli kaikille budjettimatkailijoille vilkutan tässä kohtaa punaista huutomerkkiä! Ensikäden tietolähde kertoi paikan lattioiden kaipaavaan moppia, mutta lukolliset kaapit löytyy. Ja jos pieni lika varpaissa haittaa, niin senkin saa pois siellä saunassa.

Lontoon Suomalaisen merimieskirkon majoitus-sivuille pääset tästä.


Ja jottei matkailu olisi täysin rajoittunut yhteen kaupunkiin, on merimieskirkolla toimipisteitä myös muualla Euroopassa! Tervemenoa Hampuriin tai Antwerpeniin!

Pilkahduksia

 Hyvää maanantaita!

Salossa vietetyn viikonlopun (ja kissan-paijaamis-terapian) jälkeen asiat vaikuttaa paljon paremmilta. Mulla ei vieläkään ole varmaa majapaikkaa, mutta useampi rauta on sentään tulessa! Kanadalaisella peterborough.kijiji.ca sivustolla oli hirveästi kivoja tai edes varteenotettavia ilmoituksia vuokrattavista asunnoista/huoneista, mutta jostain syystä en ikinä saanut lähetettyä viestejäni eteenpäin ilmoitusten jättäjille. Onnistuin kyllä rekisteröitymään sivustolle ja saamaan siitä vahvistus e-mailin, mutta kopiota lähetetyistä viesteistä ei sähköpostiin kuitenkaan ikinä tullut, vaikka olisi pitänyt.

Ylläpito vastasi mun itkuiseen viestiini, että sivustoa voi käyttää vain Kanadalaiselta palvelimelta, jotta käyttö olisi mahdollisimman turvallista ja sopivaa. Jos siis olen Kanadan ulkopuolella, en pysty vastailemaan muiden ilmoituksiin tai jättämään omaani. " If you are temporarily away you will need to either wait until your return to use Kijiji or have someone located in Canada to reply and monitor your account." Argh.

Noh, onneksi mies on atk-velho ja ehdotti välityspalvelimen käyttöä (proxy server). En osaa näiden toimintaa selittää sen enempää, kuin että välityspalvelin on vähän kuin soitonsiirto puhelimessa. Etsittiin siis toimivia Kanadassa sijaitsevia välityspalvelimia ja "huijasin" nettisivustoa luulemaan, että olen Kanadassa. Siuvston ylläpidolta saatiin lupa kokeilla onneamme välityspalvelinten kanssa, ja sitten mentiin.

Raivokkaasta vastailusta huolimatta onnistuin vastaamaan vain yhteen (1) ilmoitukseen, vaikka kiinnostavia oli kolmisen kymmentä. Mene ja tiedä mikä tietoliikennettä haittasi, mutten ollut vieläkään oikein tyytyväinen. Turhien vastausyritysten jälkeen jätin sitten oman ilmoitukseni vaihtarista, joka kaipailisi vuokrahuonetta sopivan läheltä koulua. Tämä onnistui kertaheitolla, ja seuraavan 24 tunnin sisällä olin saanut jo neljä vastausta!

 Syötiin rapusia (pakasteita), Mikke opetti kuorimaan!

Tuntui jotenkin kertaheitolla paremmalta. Neljä vastausta vuorokaudessa on suunnilleen saman verran, kuin mitä olen koko kesänä saanut yhteyksiä Kanadaan asunto-asioiden tiimoilta.

Erään perheen kanssa olen viestitellyt hieman enemmän, ja mikäli saadaan asiat sovittua ja mielikuvat kohdilleen (vaihtari vs. au pair) niin toivon kovasti saavani olla heillä vuokralaisena joulukuun puoleen väliin! 

Nyt on vajaa kuukausi aikaa lähtöön, joten viimeiset Suomi-asiat ovat käsillä. Olen perannut elämäni ensimmäiset muikut ja kahtena viikonloppuna päästään vielä mökille saaristoon. Meinataan onkia ja grillata ja saunoa ja uida. Kavereita pitäisi nähdä ja puuroa syödä joka aamu (kaurahiutale on englanniksi oat meal). Kebabilla käytiin, joten sen voikin ruksia tehdyksi.

 Mikäli vuokrahuone asia selvenee tällä viikolla, pääsen vihdoin täydellä höyryllä jo seuraavaan osioon. Koulu loppuu joulukuun 13. päivä, joten ennen joulua olisi sopivasti viikko aikaa huinia jossakin muualla. Oma suunnitelma on lähteä Torontosta NYCiin, bussilla. Lippu maksaa reilut $60 eli n. 50€ ja matkustus aika on reipas 10 tuntia. Lontooseen, Itävaltaan ja Lappiin busseilleena matkan pitäisi olla erittäinkin siedettävä, varsinkin kun suurin osa rullailusta tapahtuu yöllä. Joululahjaksi sukulaisilta olen jo etukäteen ehdottanut/pyytänyt tavaran sijasta sponssia viikon asumiseen Cityssä...

Loppukevennyksenä H&M:n pikkuinen tyyny! Mulla ei matkatyynyä (vielä) ole, mutta jos sellaisen hankin niin tämä 3 euron söpötys huomioidaan vaihtoehdoissa varmasti!


Tsippidii.

Asunnottomuus-ahdistus

 Tilanne ei nyt etene ihan toivotulla tavalla.

Koulupaikka, lennot ja sellaiset tärkeät asiat on hankittu ja hommattu, mutta kämpän saanti Kanadasta takkuilee, tai ainakin se kovasti tuntuu siltä.

Koulun asuntolaan ei ilmeisesti pääse kuin hätätapauksessa. Syy jäi hieman hämäräksi, mutta oletan sen liittyvän vaihdon lyhytaikaisuuteen. Olenkin koittanut vaihtokoulun koordinaattorin ohjeiden mukaan etsiä sopivaa vuokrahuonetta erinäisiltä nettisivuilta, joissa yksityiset vuokranantajat saavat ilmoittaa vapaina olevista huoneista.

Pelkkä ajatus oman tilan vuokraamisesta toiselta mantereelta "pelkän" netin välitykseltä on ihan hirvittävä, ja nyt kun mitään mullistavaa ja hienoa ei tämän asian tiimoilta olekaan heti tapahtunut, niin paniikki nostaa päätään.

En oikein edes tiedä olenko ajoissa (tuskin?) vai auttamatta liian myöhässä.

Olen nyt parin viikon ajan lähetellyt vastauksia ja kyselyitä kiinnostavista huoneista, ja saanut kaksi vastausta. Nämä tapaukset on kuitenkin jo varmaan menetetty, koska jostain syystä en ollut heti valmis ottamaa kumpaakaan tarjotuista huoneista. Mikälie sisäinen intuitio, kuudes aisti tai whatever. Ajattelin, että parempaa tulee kohdalle, eikä kannata hätiköidä. Ja nyt sitten hätiköinnin sijasta panikoin.

Mitä jos en saa kämppää? Missäs minä sitten asustan?

Pieni kannustaja-ääni koittaa selittää ettei mikään länsimainen kouluyhteisö jätä vaihto-oppilasta tyhjän päälle, muta onhan tämä silti ikävää. Haenko kämppää tarpeeksi aktiivisesti?  

Sivustolla peterborough.kijiji.com on sitäpaitsi jotain minua vastaan. Olen moneen kertaan lähettänyt viestiä eteenpäin kiinnostavista huoneista, mutta jostain syystä en saa lähettämääni viestiä kopiona omaan s-postiin, vaikka näin pitäisi tapahtua. Jotenkin jää olo, etteivät viestini mene eteenpäin. Ilmoitusten jättäjien s-postiosoitteita ei ilmoitusten yhteydessä sen enempää ole, joten en tiedä, miten saisin heihin yhteyden.
Oman ilmoituksen jättäminen tuntuu yhtä hankalalta. Sivusto ilmoittaa ilmoitukseni menneen eteenpäin, mutta, punainen huomiolaatikko punaisella ruksilla ei lupaa hyvää. Enkä myöhemmin löydä jättämääni ilmoitusta sivustolta, omista tiedoistani tai mistään muualtakaan. Harmittaa.

Laitoin ylläpidolle viestiä molemmista ongelmista, toivottavasti vastaavat, kunhan arki ja maanantai saapuvat myös Kanadaan.


Onkohan tässä oppimisen paikka. Kaikkea ei voi (eikä tarvitse?) hallita. Kyllä ne asiat siitä suttaantuu.

Kontrollifriikkinä panikoin kuin pesänsä menettänyt pikkueläin.

Flights - check, ESTA - check

Dodiih, kuten otsikosta ilmenee, lentoliput Kanadaan on nyt ostettu ja pääsy USAhan käytännössä varmistettu.

15 tunnin lentelyyn sisältyy kaksi koneen vaihtoa, toinen Reykjavikissa ja toinen Bostonissa, molemmissa vaihtoaika on hiukan reilu tunti. Toivottaasti vaitoaika riittää, mulla ei ole mitään käsitystä kestääkö Euroopasta Pohjois-Amerikkaan vaihtamiseen jotenkin ylettömän kauan. Sama kysymys mietityttää USAsta Kanadaan mentäessä. Noh, näillä mennään. 

Olo on hiukan hämmentynyt. Tai siis, vaikka vaihto on ollut ajatuksissa jo useamman vuoden ja virallisesti tiedossa jo muutamia kuukausia, niin onhan se hullua lähteä "niin kauas". Vaikka vaihto-opiskelu ei ole maailman vinkkelistä mikään uusi tai edes erikoinen asia, niin minulle se tapahtuu ensimmäisen kerran nyt. "When was the last time you did something for the first time?" Jos oikein keskityn ajattelemaan kaikkia vaihto-opiskelun mysteerejä, niin hiukan hirvittää. Miten pärjään? Mitä jos en pärjää? Pärjäänkö?

Ehkä on siis parempi, jos en liikaa analysoi tai ihmettele tulevaa. Asiat tapahtukoot omalla painollaan, tai jotain.

Nyt kun maahan pääsy on teoriassa pulkassa, niin seuraava suuri asia onkin sitten majoituksen löytäminen. Koulun asuntolaan pääsee ilmeisesti vain vuoden opiskelulla, joten oma pesä pitää löytää muualta. Asia on työn alla, ja tavoitteiden mukaan ratkeaa tämän kuukauden aikana. Elokuu jäisi sitten pienelle puuhastelulle ja mahdollisille viime hetken paniikeille sekä läksiäisille.

Nyt teenkin sitten hurjasti duunia, edessä ja takana on muutamia 6 työpäivän viikkoja. Vapaapäivät koitan käyttää mahdollisimman kivasti ja monipuolisesti, enkä kyllä muista yhtään kesää, jolloin olisin ehtinyt näin paljon näin vähällä vapaa-ajalla. Uskomatonta tuuria, miten aikataulut sopivat yhteen sukulaisten ja kavereiden kanssa.

Mikaelin kanssa ollaan käyty juhlimassa joulua Haraldissa, jonne saatiin lahjakortti Joulupukilta. Törmättiin sielä kavereihin ja tultiin meille pelaamaan Trivial Pursuitia. Kiperiä kysymyksiä kesti aamu kahteen. 

Ollaan kävelty keskiaikamarkkinat läpi ja itse kävin sukulaisten kanssa Paimion kesäteatterissa. Ollaan nautittu aamukahveista Cafe Wäinössä (Cafe Latte 3€!!) ja juotu kuohuvaa kotona. Äiti toi mansikoita ja uusia perunoita, aurinko paistaa joka päivä. Life is goooooooood.

Shoppailupäivää vietettiin tiistaina siskon ja äidin kanssa. Kierreltiin koko keskusta läpi ja varsinkin sisko löysi aleista vähän sitä sun tätä. Itselle mukaan tarttui kosmetiikkaa ja pallo-huivi, mutta koitankin suunnata rahavarat Atlantin tuolle puolen.

Tuntuu hyvältä, kun asiat ovat näin hienosti.