Voitto!

Tsippidii!

Postimies toi tänään paljon jännittävää postia (mm. kutsun babyshoweriin!), joista odottamattomin oli kuitenkin kirjattu kirje Anttilalta. Polkaistiin hakemaan kyseinen kirje lähipostista, ja mietittiin mitä sieltä mahtaa paljastua.

Odotin lähinnä jotain korjaustodistusta, koska kamerani optiikka korjattiin Anttilan takuita vastaan helmikuussa. Sen sijaan kuoresta aukesi iloinen yllätys!

"Onneksi olkoon!

Olette voittaneet Anttilan 60v-kilpailussa risteilylahjakortin! Lahjakortti on tämän kirjeen ohessa. Lahjakortin käyttöehdot lahjakortissa.

Anttilan henkilökunta toivottelee oikein iloista risteilyä!" 

Suattaapi siis olla, että kesällä tulee (taas) juttua Tukholmasta! Edellisestä Tukhoman matkasta lisää täällä.

Me is happy.

Popsintoja Italiassa

Bongiorno! Aamupalan aika!

Täällä voi turvallisesti unohtaa ruisleivät ja kaurapuurot, koska niitä ei kyllä saa mistään. Leivän sijasta on pullaa, ja puuron puolesta piirakkaa. Marmeladia on myös tarjolla.

Kaikkien (yli)makeiden asioiden lisäksi tarjolla on usein valmiiksi kuorittuja hedelmiä. Niin hotellissa kuin pienissä kuppiloissakin.

Kaikki jotka tykkäätte maitokahvista: vaikka Suomessa voi tilata latten ja saa eteensä maitokahvin korkeassa lasissa, tarkoittaa sana kuitenkin italiaksi maitoa. Siis pelkkää maitoa. Oli se sitten kylmää tai kuumaa, se on pelkkää maitoa. Muistakaa pyytää siis cafe latte.
Nimim. ei-italiaano.

Tähän väliin hieman pikkupalaa:

Pieniä kojuja ja kioskin tapaisia löytyy joka paikasta, joista saa ostettua pikkupurtavaa tai esimerkiksi hedelmiä. Jos tykkäät turvallisesta, suosi Despar-kauppaa (Suomessa entinen Spar). Pizzoja, panineja ja muita suolaisia löytynee helposti.

Hinnat ovat Roomassa (luonnollisesti) korkeammat kuin muualla.

Kahvihetki Palermossa. Kuvan setti maksoi yhteensä reilut 5 euroa, ja tarjolla on cafe latte, pala appelsiinikakkua ja hassu pikkusuolainen mötikkä, jonka sisässä on juustoa ja kinkkua. In your face, Cafe Brahe.

ILLALLISTA!

Ravintola-illalliseeen kuuluvat alkupala, alkuruoka, pääruoka ja jälkiruoka. Monissa paikoissa on valmiiksi kehitetty menu, josta löytyvät ne suosituimmat annokset, jotka voi tiettyyn edukkaaseen hintaan miksata yhteen. Muu lista on toki myös avoin.


Ensin alkupaloja (HUOM! eriasia kuin alkuruoka):

Bruschettoja 

[brusketta]

tomaatti = pomodoro

Antipasto (vai antipasti?) caldo = kuumat alkupalat.

Sisältää: ranskiksia, mozzarellatikkuja, sipulirenkaita ja hassuja paistettuja kolmioita (ei tietoa tuotteesta)

Pöytään saatetaan tuoda ilman erillistä tilaamista jotakin pikkupurtavaa. Leipä ei yleensä maksa, mutta mikä tahansa isompi asia (esim. bruschetta/hlö) lisätään aivan varmasti laskuun.

Ja sitten aterian ensimmäinen osa:

Alkuruoka on tavallisesti pastaa. Itse miellän sen täysin pääruoaksi, mutta nyt kävi näin. Myös salaatteja on tarjolla, keittoja taas harvemmin.

Mozzarella-salaatti

Jauhelihatäytteisiä ravioleja. (suosikki)

Pastaa kolmella tapaa.

Tässä oli ravintolan tarjous, 5,90€ maksoi annos, johon sai valita kolmea eri lajia pastaa. 

Sen kun vaan osoitti kippoa, jonka sisältöä halusi maistaa, niin kokki annosteli lautaselle. Ja annosteli muuten reilulla kädellä.

Hassut makaroonit ovat myös vientituote. Voit ostaa erityisen kalliita ja erityisen hassuja turistimyymälöistä, tai sitten vähän vähemmän hassuja 50 sentillä Desparista.

Pääruoka vasta nyt!:

 Huijauskuva, kyseessä on nimittäin lounas. Päivän annos on jokatapauksessa yleensä opiskelijabudjettiin sopiva. 

Lounasrafloissa on yleensä seuraava systeemi: tilaa ruoka tiskitä X, ota kuitti ruoasta ja mene sen kanssa kassalle kohtaan Y. Maksa. Kulje uuden, maksu suoritettu -kuitin kanssa takaisin tiskille X, vaihda maksukuitti ruoka-annokseen, mene istumaan ja syömään. Mikäli haluat jälkiruokaa, tilaa se tiskiltä S, jonka jälkeen toimi kuten edellä.

Nutellapizza. Kyllä, nutella.

Pizza on todennäköisesti yleisin pääruoka. Saatavana on myös kalaa ja lihaa.

"Hattupizza"

Couscousta, on muuten taas lounas.

Pinaattirisottoa + talon punaviini. Ihan täydellistä!

Jälkkäriksi tietenkin jäätelöä!

Gelato = jäätelö
Gelateria = jäätelöpaikka (vrt. cafetaria = kahvila)

Parasta italialaisessa jäätelössä on sen esillepano. Vaikket osaisi suomentaa jäätelöiden nimikylttejä (eikä niitä aina edes ole), niin jäätelön "koristelua" katsomalla selviää usein, mistä jätski on tehty.

Yllättävän usein jäätelön hinta määräytyi kipon koon mukaan, eikä esimerkiksi makujen määrän. Palermossa medium kippo maksoi keskimäärin noin 2 euroa, roomassa noin 3.

"Pikku-jäätelöitä"

Näitä ei maistettu, mutta ovat oletettavasti makeita lisukkeita jäätelön kylkeen ja saattavat jopa itsessään sisältää jäätelöä. En siis tiedä näistä mitään, mutta ne näyttävät kivoilta!

 

Keksi tulee aina mukana. 

Oma jäätelösuosikki vasemmalla, stracciatella, sisältää suklaahippusia!

Nam, hyvää oli.

Musei Vaticani + "joku kirkko"

Vatikaanin vierailulle oltiin varattu yksi päivä. Jos oltaisiin kinnostuneita klassisista kuvataiteista, niin ei viikko olisi riittänyt. Yksistään käytävillä, jotka johtavat siihen kuuluisaan kappeliin, on taideteoksia enemmän kuin koko Suomen valtiolla (oma arvio, toim. huom.).  Koko rakennus on teideteosta lattiasta kattoon. Seinäpaneelit ja lattialistat ovat todennäköisesti arvokkaampia kuin koko mun omaisuus (jälleen, oma arvio).
 

Vatikaanin ympärillä on tuollaiset pienet muurit. Turistikausina jono kiemurtelee muurin viertä muutamien satojen metrien ajan. Ja täälläkin parveili niitä "jonon ohi - opastettu kierros" -henkilöitä. Paras myyntipuhe oli seruaava: "Speak english? Skip the line!"

 Jono oli jälleen olematon, joten päästiin tosi jouhevasti turvatarkastukseen ja siitä lippujonoon. Normalli hinta 12€, alennettu hinta (opiskelijat, koululaiset, eläkeläiset yms.) 8€. Lipulla pääse sitten kävelemään vatikaanin puistikossa (johon ei ehditty, mutta joka näytti tosi hienolta, kun sitä katseli kauempaa), ja tutustumaan Vatikaanin museoihin. Eipä sielä sitten paljon muuta olekaan. Muutama muistomyymälä tiski ja kahvila-ravintola.

Reissun kortit lähetettiin Vatikaanista. Posti kulkee kuulemma nopeammin perille sitä kautta, ja korttiin saa "tosi hienon" Vatikaanin leiman. Eikä siinä montaa päivää mennyt ennen kuin kortit tulivat. Pienenä vinkkinä se, että kortit kannattaa kirjoittaa etukäteen mikäli mahdollista. Pääsee nopeammin eteenpäin ja kirjoitus tilaa on pienessä postissa rajallisesti.

Oltiin liikkeellä aamupäivästä, ja Vatikaanissa sisällä ennen puoltapäivää. Sovittiin, että nähdään porukan kanssa Sikstuksen kappelissa, mutta se oli ehkä matkan huonoin päätös. Surkeampaa kohtaamispaikkaa ei ole, koska kappeli ja käytävät sinne ovat täynnä ihmisiä, jotka liikkuvat eritahtia eteenpäin ja joko tukkivat tien tai vievät virtana eteenpäin. En suosittele ahtaanpaikankammoisille tai paniikkihäisiöisille.

Aikaisemmin museoissa vieraillut kaveri arvioi matkan kappeliin kestävän noin puoli tuntia. Hyvin mahdollista, jos on hiljaista, mutta vaikka nyt ei ollut edes paras sesonki, niin kappeliin taivaltaminen kesti ainakin 45 minuuttia. Ja mentiin vielä pientä oikoreittiä, koska ei erityisesti innostuttu taideteoksista, eikä lasta odottavalla kaiffarilla ollut mitenkään liiaan mukavaa siinä ihmispaljoudessa.

Oli tosiaan hyvä asia, ettei kiinnostus taiteita kohtaan ollut suurimmillaan. Muuten se nuha-kuume tila, jossa kärvistelin, olisi saattanut jopa haitata. Nyt jaksoin kuvata ensimmäiset kaksi tuntia, osaamatta kohdistaa kameraa erityisesti mihinkään, mutta sitten patsaiden runsaus ja koristeelliset maalaukset eivät enää tuntuneet miltään. Niihin pulleisiin pikku-enkeleihin turtui.

Kilttinä suomalaisena en kappelissa kuvannut, koska se oli kiellettyä ja koska olin tosi kypsä ottamaan yhtään kuvaa. Niska takakenossa tuijoteltiin kymmenisen minuuttia taideteosta, jossa Jumala puhaltaa ihmiseen hengen, ja niitä kymmeniä muita kuvia siellä katossa. Kuten Pantheonissa, täälläkin olisi pitänyt olla hiljaa because of sacred place, mutta eipä tuo turisteilta juurikaan luonnistunut.

 "Arjen designia"

Isolla porukalla (kun jokainen meni omaan tahtiin) meni helposti kolmisen tuntia ennen kuin kaikki olivat kappelin nähneet, ja sitten vielä mussutettiin välipalaksi jotain, jonka jälkeen oli kiire Pietarinkirkon aukiolle, jossa oltiin sovittu tapaaminen erään papin kanssa, joka sitten esitteli meille itse kirkkoa ja sen aukiota jonkin verran.

Aukiolle oli muodustunut jono kirkkoon pyrkivistä vierailijoista, mutta tästäkin selvittiin melko rivakasti. Pilvinen ja mahdollinen sateinen sää piti varmaan ainakin paikalliset kotona. Mä olin tässä vaiheessa varmaan vielä enemmän kipeä ja olo oli tosi ikävä. Yksi pieni rutistus oli vielä enemmän, joten pystyssä piti pysyä.

 Ohjeita vieailijoille...

Kirkkoon - kuten itse Vatikaaniin - oli harjoitteluversio lentokentän turvatarkastuksesta. Ei ollut mitään terävää (kuten kirvestä) mukana, joten saatiin lupa vierailulle. Kirkkoon tutustuminen ei maksanut mitään.

Michelangelon kuuluisa patsas, joka on nyt ja ikuisesti lasin takana, koska joku valopää oli männä vuosina päättänyt muokata sitä paremmaksi sillä kirveellä. Viranomaiset eivät ilmeisesti pitäneet uudesta versiosta.

Normaalisti koko kirkko on avoimena vierailijoille, mutta nyt osa kirkon keskikäytävää ja alttarin ympäristö oli suljettu, koska tulossa oli joku tärkeä tilaisuus (uusien pappien vihkiminen, jos kuulin oikein), eikä turisteja päästetty näille alueille.

Päivän isoin ja itselle tärkein asia, oli kiipeäminen Pietarinkirkon kupoliin. Ja koska olen tyhmä ja hölmö ja aivan liian paskantärkeä omasta kävelykyvystäni, päätin kävellä kaikki 551 porrasta sinne ylös asti. Hissillä ja kahden euron lisämaksulla olisi päässyt melkein puoleen väliin asti. Kipuamiselle tuli hintaa 5€. Ja saattoi ne jalat tärrätä vähän sitten huipulla. Mutta ihan vain vähän!

Eikä siinä mitään, ihan kiva sinne oli kavuta - lähinnä ehkä tylsää. Yllätyin jopa portaiden hyvästä kunnosta ja käytävien tilavuudesta, vaikka kovin varoiteltiin ettei kannata mennä jos on ahtaanpaikankammo. Piskuisemmat askelmat oli erääseen Münchenin torniin kavutessa. Ja täällä ei ole edes huolta vastaan tulijoista, kun ulos johtavat eri portaat kuin sisälle.

Kiipeämisen lisäksi kupolista haettiin seuraava kuva:

Kävin Vatikaanissa, jipii