See you at Tallinn, 10.-11.7.!!!

Heipsan!

Heinäkuussa puristetaan kaikki irti suomalaisuudesta (C:n viimeiset Suomi-kuukaudet käsillä!), joten Tallinnan matka on käytännössä pakollinen. Meidän äiti itse asiassa ehdoti koko reissua, kun kahvipöydässä tuli kerran puheeksi C:n to do -lista.

Yhden yön ja kahden päivän verran ollaan reissussa, kun mun työvuorot ei veny enempää, mutta eiköhän siinä ehdi ne suurimmat shoppailut, kiertoajelut ja must-do kauneushoidot käymään läpi. Voipi olla, että aika minuutti aikataululla mennään, mutta minkäs teet. Itse olen käynyt vain kerran aikaisemmin Tallinnassa ja silloin elettiin 2000-luvun alkua. On siis jo korkea aika tehdä uusi vierailu etelänaapuriin.

Varasin reissun Matkavekka-toimiston kautta, hintaa tuli naurettavat 39€/hlö koko reissulta! Joudutaan tosin itse löytämään tiemme Helsingin terminaaliin, mutta eiköhän se onnistu. Hintaan kuuluu laivamatka Viking XPRS-laivan kansipaikoilla, majoittuminen City Hotel Portuksessa ja aamiainen. Mietittiin aluksi laivan ja hotellin varaamista erikseen, mutta opiskelijakukkaro tykkäsi enemmän valmismatkojen hinnastosta. Eikä sillä hotellilla niin väliä ole, kun käytännössä vain nukutaan siellä.

Nyt jos jollakulla on vinkkejä Tallinnan kokemuseen kahdessa päivässä, niin antaapi paukkua.

Supisuomalainen juhannus

C tuli viettämään juhannusta mun ja Mikaelin kanssa ja aika kivasti saatiin sellainen perinteinen keskikesän juhla aikaiseksi. Mulla oli vielä perjantaina töitä kahteentoista asti, mutta eipä se menoa haitannut. Kotiin kun päästiin niin tehtiin sangriaa (ei niin suomalaista...) ja sitä siemaillessa pelailtiin hiukan Vagabondia ja muita seurapelejä.

 Päivän menu oli melko tavallinen, mutta siitä huolimatta maistuva: uusia perunoita (keitetty tillissä), kahta lajia lohta + kermaviilikastike, katkarapukimaraa, perunasalaattia, saaristolaisleipää, silliä ja ruisnappeja + ruohosipulilevite. Napesteluherkkuina toimivat mansikat ja herneet. Kyllä siihenkin vain sai rahaa uppoamaan...

 Ruokailun jälkeen todettiin, ettei se taivas kuitenkaan repeä, joten päätettiin lähteä lähimökille uimaan! Oltiin tosiaan varauduttu sateeseen, joten parinkymmenen asteen auringonpaiste olikin aika kiva yllätys. Mamma ja Pappa olivat myös paikalla ja mamma opetti, miten tehdään oikeaoppinen vihta! Keksi suomalaisempi ajanviete.

 Sauna lämpimäksi ja kivaa oli! Vihtominen oli C.lle ihan uusi kokemus ja kaipa hän tykkäsi :D

 Uimapaikkana toimi järvi ja fiksuna tyttönä päätin repiä kaisloja pois uintireitin tieltä paljain käsin. Viisi syvää haavaa koristaa nyt käsiä ja sormia. En suosittele

 Muka kylmää vettä. Kyllä me sinne pari kertaa pulahdettiin, mutta sauna oli kivampi. Ulkona ei voinut pelkissä bikineissä hengata kun hyttyset söivät elävältä.

 Uinisen jälkeen paistettiin makkaraa kodassa (Lappi-fiiliksiä!) ja odoteltiin, että kello tulisi lähemmäs yhdeksää, jolloin naapurimökin pihassa olisi tarkoitus sytyttää kokko.

 Kokko saatiin syttymään ja kyllähän se aika pirun iso ja hieno oli. Otettiin hirveästi kuvia, mutta lähdettiin melko äkäiseen poies, jotta ehdittäisin takaisin kaupunkiin viettämään iltaa.

 Toimin päivän ajan kuskina, mutta illalla sanoin itseni irti, joten käveltiin kaverille juhlimaan, grillaamaan ja kokemaan "kaljasuunnistus" Suomen suven yössä. Hauskaa oli ja kaikki sujui ihan nappiin! Lauantaina käytiin vielä Tammisaaressa kääntymässä.

Oktoberfest!!!

Hip hei ja hurraa!

Nyt oktoberfestille meno on enää lentolippujen varaamisen päässä (:    C asuu perheineen pienessä kaupungissa aivan Münchenin lähellä, ja jo viime elokuussa siellä käydessäni keskusteltiin, että olis ihan super mahtavaa jos pääsisin kokemaan maailman suurimman olutfestarin tunnelman. C ja hänen äitinsä olivat eilen meillä kahvittelemassa ja nostin sitten aiheen esille oikein kunnolla.

C on syyskuussa ollut vuoden verran täällä au pairina ja lähtee silloin takaisin Saksaan. Sovittiin, että mä lähden pari päivää ennen festivaalin alkua hänen luo ja voin vaikka sitten samalla viedä häneltä jääneitä tavaroita takaisin. Päästään sitten näkemään festivaalien avajaiskulkue, jota C itsekään ei ole koskaan nähnyt :D

Viikon verran majailen heillä ja varmaan pari kolme päiävää vietetään itse Oktoberfestillä.

To do -lista:
- pääse istumaan oluttelttaan (mahdoton tehtävä?)
- maksa itsesi kipeäksi bayrnilaisesta ruoasta
- yritä saada yksi Maß (litran tuoppi olutta) alas illan aikana
- käy >4 eri huvipuistolaitteessa
- ostaa tyhmää turisti krääsää muistoksi
- ota hirveästi valokuvia

Lisää Oktoberfestistä juhlan omilla sivuilla.


Muuta ohjelmaakin ehdittiin jo tälle pikavisiitille kehitellä! Tahtoisin käydä Münchenin eläintarhassa ja C:n äiti Ch ehdotti että käydään Deutsches museumissa, sekä ehkä jossain taidemuseossa. Deutsches museum kiinnostaa ja varmasti viihdyn taiteenkin äärellä kun oikein yritän. Sitten on vielä Dachaun kaupunki, joka sijaitsee parinkymmenen kilometrin päästä Münchenistä, johon toisen maailmansodan aikana perustettiin keskitysleiri. Toiveestani käydään C:n kanssa tod. näk. myös sielä. 


Kaikeen tähän koitetaan vielä lisätä shoppailua (kengät on superhalpoja Saksassa!) ja visiitit maailman ihanimpiin rokkibaareihin! Crashissa on pakko käydä uudelleen ja koitetaan ehtiä myös C:n suosikkiin Rockstudioon.


Sitten vaan kikkailemaan ne halvimmat lennot jostain. Alle parilla sadalla saa jo suoria lentoja, mutta tavoitteena olisi päästä lähemmäs tai jopa alle sadan euron. Vinkkejä?

Stockholm calling

Tukhoman visiitti oli lyhyt, mutta silti erityisen kiva. Maanantaina lähdettiin Turusta iltalaivalla ja ilman sen kummempia sählinkejä saavuttiin tiistai-aamuna Siljan terminaaliin Ruotsin puolelle. Oltiin tosi aikaisin (ennen seitsemää) laivasta ulkona ja seuraava tehtävä oli löytää perille hotelliin, joka sijaitsi Vasastadin kaupunginosassa. Meinattiin ottaa maanalainen, mutta käteisen puutteessa se ei onnistunut (kortti ei kelvannut), joten päädyttiin tuttuun ja turvalliseen apostolinkyytiin. Ikinä en ole kaupungissa karttakädessä eksynyt ja tälläkin kertaa päästiin jouhevasti perille. Matka oli kyllä inauksen liian pitkä käveltäväksi, varsinkin, kun ilma lämpeni äkkiä kahdenkymmenen paremmalle puolelle.

Hotelli oli nimeltään "Colonial" ja sijainti oli kyllä mitä mainioin. Kymmenen minuuttia kävellen ostoskadulle. Muuten olin ehkä hiukan pettynyt. Lattiat narisi älyttömästi, eikä huoneessa ollut muuta kuin kaappi, peili, pieni tv, 2 tuolia, pieni pöytä ja sängyt. Wc ja kylppäri olivat saman kerroksen vieraiden yhteisessä käytössä käytävällä. Palvelu oli kuitenkin ystävällistä ja respassa oli ilmainen netti käytettävissä.

Aamupala kuului huoneen hintaan ja oli melko tavanomainen. Tarjolla oli muutamaa leipää (+ paahtomahdollisuus), levitettä, kinkkua, juustoa, kurkkua, kananmunia, mysliä, maitoa, piimää, mehuja sekä kuumia juomia. Hedelmiä tai jogurttia ei ollut. Ruokasali oli pieni, mutta niin olivat hotellin muutkin tilat. Hinta-laatu suhteesta en osaa sanoa, kun veli varasi hotellin+illan jalkapallo-ottelut, mutta tuskin oli kovin hintava paikka. Todennäköisesti seuraavalla kerralla etsin tasokkaamman paikan. Tiedä sitten pääseekö samaan hintaan yhtä lähelle keskustaa...

Huoneisiin päästiin vasta kahdelta, joten jätettiin laukut matkatavarahuoneeseen ja lähdettiin suoraa päätä aamupalalle ja kaupungille. Max-pikaruokaravintolasta sai 25 kruunulla (alle 3€) ihan kelpo aamiaisen (jogutrria, täytetty sämpylä ja kahvia). Sen voimalla jatkettiin lounaaseen asti ja Anskun kanssa odoteltiin kauppojen avautumista.Kierreltiin ja kaarreltiin pitkin katuja ja putiikkeja ja jalat kyllä kipeytyivät ohutpohjaisissa avokkaissa.

Pienen lepäilyn jälkeen lähdettiin kävellen Solnaan, Råsunda-stadionille ja matkaa kertyi reilu 4 km per suunta. Olisi pitänyt olla askelmittari mukana. Kyseessä oli Ruotsin ja Suomen välinen A-maajoukkueen EM-karsinta ottelu, ja ketkä nyt urheilua seurasivat, niin tietävät, että turpiin tuli 5-0.

Noh, ruotsalaisilla ainakin tuntui olevan kivaa ja keltainen oli päivän väri.

Tunnelma oli yhtäkaikki hyvä ja oli kiva päästä pitkästä aikaa seuraamaan "kunnon" futismatsia. Laulu raikasi ja fiilis oli korkealla, joku innostunut taisi jopa räjäyttää pienen raketin. Ainakin pamahti siihen malliin.

Katsojia viereisen rakennuksen ikkunoissa.

Torstai jatkui armottoman shoppailun merkeissä. Aamupalan jälkeen kannettiin tavarat ulos huoneesta, koska check-out olisi ollut joka tapauksessa kahdeltatoista. Pieni sadekuuro yllätti välillä, mutta muuten päivä oli todella onnistunut. Jalat tosin tulivat taas kipeiksi.

Lounaaksi mentiin kiinalaiseen noutopöytään syömään ja tarjolla oli myös sushia. Alan ihan selkeästi lämmetä sushille, maistuu joka kerta paremmalta. Mutta kiinalaista ei kyllä voita mikään <3 95 kr noutopöytä juomineen ja kahveineen.

Sergelin torilta alkoi kuulua kummalista mölinää puolen päivän jälkeen. Oletettiin, että kyseessä on jonkinasteinen opiskelija meininki, ehkä valmistujaiset. Lakitetut nuoret hurrasivat ja huutelivat rekkalavoilta ja suihkuttelivat juomiaan.

Iltasella kuljettiin onnistuneesti metrolla keskustasta takaisin terminaalille ja siitä takaisin Suomeen. On se Tukholma vaan hieno kaupunk!

Tukholmaan 6.-9.6.

Heipsan!

Kesäloma alkaa mukavasti helteisellä reissulla Tukholmaan! Iltalaivalla matkustettaessa ollaan huomenna aamulla aikaisin perillä naapurimaassa ja siitä romppeet hotelliin. Illalla kasilta alkaakin Suomi-Ruotsi jalkapallo ottelu Råsunda stadionilla, joten päivällä ehtii kierrellä ja ihmetellä.

Torstaina tiedossa samanlainen päivä (ilman futismatsia) ja iltalaivalla taas takaisin Suomeen. Täytyy miettiä jos sitä vaikka koittaisi oikeasti puhua ruotsia... Tod näk menee kuitenkin englannin puolelle kun se on niin paljon paremmin hanskassa.

Palaillaan torstaina (:

Yo-juhlat. 4.6.2011

Koulun juhlasalin pöydällä odotti 185 hohtavan valkoista lakkia. Tilaisuus kesti parisen tuntia ja suurin osa ajasta menikin juuri lakkien ja todistusten jakoon. Muita ohjelmanumeroita olivat Maamme-laulu ja suvivirsi, sekä musiikki esitys ja runojen lukeminen.

Ryhmänohjaajalle isot kiitokset ja halaus (: Ylioppilastutkinto-paperin lisäksi kirjekuoresta löytyi todistus sujuvasta englanninkielen suullisesta taidosta ja Huvudstadsbladetin stipendi 2,5 kk lehtiin (because of laudatur i svenska).

Pihalla oli valtava sekasorto kun kaikki koittivat kuvien ottamisen jälkeen löytää sukulaisiaan ja kavereitaan ja kukkasiaan. Löysin lopulta kaikki ja sitten lähdettiin muutaman opiskelijan voimin laskemaan seppelettä ja ruusuja kirkonmäen sankarihaudoille.

Laukun sisältö oli vähäinen ja oikeastaan aika hyödytön. Puhelinta taisin päivän aikana katsoa neljä kertaa. Korttikotelosta tuli illan aikana kaivettua henkkarit ja seteli.

 Lahjaksi saatu (itsetehty?) vieraskirja alulle ja odottelemaan sen täyttymistä. Käytiin nopeasti pikkuserkun lakkiaisissa kilistelemässä ja tultiin sitten omiin juhliin. Vieraita oltiin ohjeistettu saapumaan klo 14 jälkeen. Nappiin meni koko päivän aikataulu.

Ja kyllä se vain on niin, että kauniiden kenkien takia saa kärsiä. 

Juhlapöytä oli korea ja herkut juuri mun mieleisiä! Aikoja sitten päätettiin tarjota "vain" kahvia ja pinetä purtavaa, mutta kyllä todella tyytyväinen tarjoomuksiin olen. En halunnut kermakakkua, joten tehtiin 2 mangokakkua ja 2 vadelmakakkua. Pöydästä löytyi myös domino-keksejä, kuivakakkua, silli-muna-voileipiä, hedelmiä, karjalanpiirakoita, konvehteja, korvapuusteja sekä voileipäkakkua (kinkkua ja lohta).

 Mikaelin todettiin näyttävän ihan turvamieheltä. Komea se on jokatapauksessa (:

 Ensimmäinen vieras-aalto koostui sukulaisista. Pihalle oltiin pystytetty teltta, jossa mahtui ruokailemaan sekä muutama muu ruokailuryhmä ihan taivasalle. Sää suosi ja oli ihanan lämmintä.

Molempia kakkuja maistaneena suosin mangoa. En tiedä mikä siinä on, mutta tykkään kyseisestä hedelmästä ihan älyttömästi - missä muodossa vain. Täytyy kesällä tehdä taas itse mango-jäätelöä! (Mikaelilla on jäätelökone! Awesome!)

Corinna ja Mandy olivat päivän saksalaisvahvistukset. Molemmat ovat viime syyskuusta alkaen tutustuneet Suomeen au paireina. Päivän erikoisin kortti -palkinto menee kyllä heille! Koko lahja pyöri elokuva-teeman ympärillä :) Corinnan ja Mandyn blogit löytyvät täältä ja täältä.

Vielä toinen kuva kattauksesta. Tällä kerralla kierroksessa on vadelma-kakku

 Kukkia ja kortteja oli yllin kyllin!

 Ja uusi ystäväni Sisu! Perhetuttujen puolivuotias pentu koira. KAtsokaa noita valloittavia silmiä!

 Ei riitä laskupää halausten määrälle. Maljoja nostettiin useamman kertaa ja hymy oli kaikilla herkässä.

Muutamia hyviä kuviakin saatiin otettua. "Viralliset" lakkiaiskuvat tuli otettua jo ennen lakitusta valokuvaamossa.

 Lahjojen availua ja ihastelua.

Mun uudessa puhelimessa on Guitar Hero 5!!! En ikinä totu tuon Nokialaisen uuteen näppäinjärjestykseen ja osittaiseen kosketusnäyttöön. On silti tosi kiva!

Oman lasin tunnisti helposti :) Äiti oli aiemmin keväällä löytänyt kyseisen lasin Porvoosta. Jää kiva muisto itselle!

 Lakki pidettiin visusti päässä koko päivän. Hiuksen lässähtäminen oli nimittäin tosi asia ja kirvoitti muutamat makeat naurut.

 Ruusut koristavat nyt olo huonetta ja tuoksuvat älyttömän hyvälle!

 Kuvaus-kukkaset. Mulla oli heti selkeä mielikuva, etten tahdo perinteistä ruusua kuvaan vaan jotain "suurta ja pörheää ja kirkasta". Päädyttiin tilaamaan pioni, jotta varmasti saataisiin sellainen kun toivottiin. Kun pioni sitten oli haettu, todettiin, että se on kuitenkin ihan väärän värinen eikä sittenkään hyvä. Perjantaina kulutin siskon kanssa pari tuntia ravatessa pitkin kukkakauppoja etsien "sitä oikeaa". Noh, kun ei yhtä löytynyt, niin sitten tehtiin sellainen :D Kuvan neilikoiden väri oli niin upea, että se oli pakko saada. Floristi sitoi neljä neilikkaa yhdeksi "valtikaksi", kieritti murattia ympärille ja kun nätisti pyysin niin sain vielä "timantinkin" kruunaamaan koko komeutta.

Kannattaa tietää mitä haluaa ja todella metsästää sitä! Mulla ei ole tapana tyytyä kakkos vaihtoehtoon. "Jos ei sitä ole, keksitään sellainen!"

 Olohuoneen lisäksi kukkia löytyy eteisen pöydältä.

Tänään vietettiin vielä rääppiäisiä hieman epämuodollisemmin. Nätti sää jatkui edelleen.