Viikko 11

Seuraavaksi kuvia eläimistä!

Mulla ei ollut keskellä viikkoa yhtään koulua, joten ostin Bayern-ticketin ja hyppäsin junaan. Matka Müncheniin kesti reilun tunnin ja koitin ajan kuluksi lueskella saksan kielistä naistenlehteä. Kirjoitettua saksaa ymmärrän hirveän paljon paremmin kuin puhuttua, pitäisi ehkä enemmän katsoa uutisia tai lastenohjelmia tai mitä tahansa suht selkeästi artikuloitua lähetystä niin aivot voisivat oppia käsittelemään myös vieraskielistä ääntä.

Eniveis, Corinna tuli päärautatieasemalle mua vastaan ja lähdettiin kaupunkiin.

Syöttöautomaatti ja ahne (ruskea) vuohi + muita kiinnostuneita

Olin tietysti etukäteen kertonut, että München-vierailulle olisi sopiva väli, joten sovittiin kahden päivän reissusta. Tiistaille ei ollut mitään erikoista ohjelmaa, käytiin ensin yliopistolla hoitamassa Corinnan koulujuttuja (ja mä luin Hesarin kuukausiliitettä Suomalais-Ugrlilaisten kielten kirjastossa) ja siitä käveltiin viereiseen jäätelöpaikkaan. "Hullu Hatuntekijä" on varmaan tuttu hahmo Liisa Ihmemaassa -tarinasta? Noh, Münchenistä löytyy "Hullu Jäätelöntekijä". Pöydät on maalattu muistuttamaan sieniä, seinät on vihreitä ja täynnä jänniä maalauksia ja jäätelömakuja on vähän fiksailtu. Perinteisen mansikan sijaan altaasta löytyi esimerkiksi spaghetti bolognese -jäätelöä (en maistanu). Ihmettelin siinä tiskillä hetken aikaa, pyysin saada maistaa yhtää laatua ja totesin, että mozzarella-basilika yhdistelmä toimii myös jäätelönä. Toiseksi jäätelöpalloksi valitsin ilman etukäteismaistamista omenahillon. Se oli tietysti namia.

Käveltiin erästä läheistä katua, joka oli viime reissulla tehdyn turistibussin ikkunasta näyttänyt mielenkiintoiselta, ja pistäydyttiin muutamiin putiikkeihin. Monenmoista mielenkiintoista oli tarjolla ja jatkossa haluan/aion enemmänkin tutustua samankaltaisiin ydinkeskustan ulkopuolella oleviin alueisiin. Aamulla ostamani junalippu oli koko päivän voimassa kaikissa Bayernin (mukaan lukien Münchenin) joukkoliikennevälineissä, joten metroiltiin keskustaan ja käytiin tarkistamassa yhden unkarilaisen torikojun valikoima. Corinnalla oli Budapestin matkalta muistissa joku hyvä karkki, jonka saatavuus Münchenissä on ilmeisesti kovin heikko.
Ehdittiin vielä hetkeksi pyörimään C&A-vaatekauppaan ennen kuin kaupungin kaupat sulkeutuivat kahdeksalta. Mentiin junalla Corinnan luo ja sovittiin seuraavan päivän kohteeksi Hellabrunnin eläintarha.

Pelikaaneja

Sää oli paras mahdollinen keskiviikkoiselle eläintarhakäynnille, mutta eläimet tuntuivat väsyneen jatkuvasti paistavasta kevätauringosta. Mun suosikki (pikku-/kulta-/punapanda) oli jossain piilossa, tiikeri ei jaksanut ruokailla vaan nukkui mieluummin ja jääkarhut olivat vetäytyneet viettämään laatuaikaa uusien pentujensa kanssa sisätiloihin. Kierrettiin kuitenkin melkein koko tarha läpi ja eniten aikaa vietettiin "lastenaitauksessa". Siellä sai silitellä vuohia ja ostaa niille ruokaa syötettäväksi, mutta meidän syöttöyritykset eliminoi yksi inhottava, lihava ja ahne vuohi. Se tunki päänsä suoraan siihen ruoka-automaattiin ja pökki meidät pois tieltä. Tyhmä.

Pitkitettiin lounastaukoa siihen asti, että lähdettiin tarhasta kaupungin keskustaan, ja syömisen jälkeen Corinna poistui koulutöiden pariin. Vakuutin osaavani kulkea suoraa ostoskatua rautatieasemalle, josta lähtee junia Kufsteiniin tunnin välein. Loppupäivä kului mukavasti kaupoissa ja kotimatkaevääksi hommasin perinteisen brezelin.

Sarveton sarvikuono oli myös unessa

Noin muuten elämä Kufsteinissa sujuu hienosti, mitä nyt olen hiukan sekaisin viikonpäivistä kun koulua on lauantaisin ja "viikonloppumatkoja" on mahdollista tehdä keskellä viikkoa. Kävin alkuviikosta kaupungintalolla ja jossain toisessa virastossa rekisteröitymässä kaupungin asukkaaksi, ja sain hienon paperin leimoilla ja allekirjoituksilla ja Itävallan kotkalla varustettuna. Edelleen se Itävallan junaliikenteen alennusetukortti on hankkimatta, mutta koitan hoitaa sen pikapuoliin, koska ajatuksissa on mennä Justinen kanssa ensiviikolla Innsbruckiin.

Olen koittanut listailla mun vapaita päiviä ja paikkoja, joihin haluaisin mennä , joten nyt pitää enää yhdistää sopivat päivämäärät sopivaan matkakohteeseen. Mikael tulee käymään huhtikuun toisella viikolla ja aiotaan silloin ajella ainakin Sveitsiin.

Bambilauma!

Alpakka

Opiskelijaelämää on kivasti tarjolla. Tänään käydää Kufsteinin linnoituksella (luokkaretki!) katsotaan Irlanti-Ranska rugbya (koitan oppia sen sääntöjä, Justine on lajin suuri fani) ja illalla olisi yhden kaverin tuparit. Sunnuntaille keksittäneen jotain ohjelmaa ja maanantaina juhlitaan Irlantilaisten johdolla St. Patrick's Dayta ja pukeudutaan vihreään. Ensiviikolla on teemabileinä mm. '90's night ja Cuba-ilta. Facebook-ryhmä on tosi kätevä yhteydenpitoväline sadalle opiskelijalle, koska aina kun joku keksii jotain kivaa siitä voi kirjoittaa ilmoituksen noille sivuille ja yleensä saa joukon saman henkisiä kavereita mukaan. Yksi porukka oli aiemmin tällä viikolla kiivennyt viereisen vuoren huipulle! Mä haluan myös mennä sinne, mutta pari viikkoa tai kuukauden kun odottelee niin kaikki lumi sulaa tieltä pois, ja huipun ravintola aukeaa myös.  

Toinen ahne elukka

Ikävä vastoinkäyminen ja takaisku sattui eilen; mun puhelin ei toimi. Koitin pävittää sitä, kun tietokone on hetken aikaa päivittämistä ehdotellut, mutta jostain syystä se ei sitten onnistunutkaan. Otin puhelimen irti tietokoneesta ja lähdin kouluun, ja matkalla koitin katsoa siitä kelloa, mutta päällelaittaessa puhelin vain värähti pari kertaa (niin kuin silloin kun otan siitä virran pois) ja sen jälkeen se on vain surullisesti vilkauttanut vihreää valoa jos olen koittanut sitä herätellä henkiin. Kävin ostoskeskuksen kännykkäliikkeessä kysymässä neuvoa, mutta tiskin takaa todettiin, etteivät he voi asialle mitään tehdä, puhelimen näyttä tai joku on ehkä mäsänä. Etsin maanantaina postitoimiston, ja laitan puhelimen pakettimatkalle Suomeen, ja toivon mukaan se saa ostopaikassaan asianmukaista hoitoa.
Ei tästä nyt mitään hengenhätää aiheudu, mutta todennäköisesti joudun ostamaan ainakin ranne- ja herätyskellon. Rannekello mulla taisi olla viimeksi kahdeksan vuotiaana, enkä ole itsenäistä herätyskelloakaan tarvinnut vuosiin.

"Lepakkoluola" oli pimeä huone, jossa lepakot lentelivät vapaasti vierailijoiden ympärillä. Inhottavaa ja jännittävää ja uskalsin!

Tällaisten pikkutapausten värittämänä päivät kuluvat ihan kivasti. Odotan Mikken lähettämää pakettia saapuvaksi ensi viikolla, siellä on pari kirjaa, jotka tilasin jo ennen vaihtoon lähtöä. Voin sitten ottaa lukemista mukaan esimerkiksi asuntolan kattoterassille, jos (ja kun) päivä paistaa oikein ihanasti eikä ole muita velvoitteita. Sää on oikeasti ollut aivan mahtava käytännössä koko ajan, aurinko paistaa kirkkaan siniseltä taivaalta ja eilen kävin lenkillä pelkässä t-paidassa ja polvipituisissa treenihousuissa. Silti tuli lämmin. Vielä kun puihin tulisi lehtiä niin maisema näyttäisi upean kesäiseltä.

Ei muuta. Moi!