Kaikenlainen järjesteleminen, uusien paikkojen nuuhkiminen ja vieraiden katujen käveleminen on täyttänyt viime päivät erittäin tehokkaasti. Nyt sunnuntaina kaupat
Minikirkko
Ensimmäiset kaksi yötä Kufsteinissa yövyin siis hotellissa, koska koulun asuntolaan ei voinut päästä ennen sopimuksen alkamista, eli 1.3. lauantaina. Tästä aiheutuikin melkoinen soppa, koska 1.3. asuntolan toimisto olisi kiinni, eikä paikalla olisi ketään luovuttamassa avaimia tai hoitamassa muita toimistoasioita. Tieto tavoitti minut vasta torstaina, enkä ollut kovin vakuuttunut kun ensin aiheesta mainitsi toinen, vasta paikkakunnalle saapunut vaihto-opiskelija, sen jälkeen kuulin informaation olleen Facebook-ryhmässä (johon en kuulunut ennen torstaita) ja lopulta kysyttiin asiaa kv-opiskelijoiden koordinaattorilta, joka vahvisti väitteen todeksi. Henkilökohtaisesti mua jurppi eniten se, etten ollut saanut aiheesta mitään sähköpostia viimeisen kahden kuukauden aikana, eikä asiasta oltu tiedotettu mielestäni tarpeeksi, eikä riittävän selkeästi. Hotelivaraus mulla oli vain lauantaihin asti, enkä tykännyt ajatuksesta, että joutuisin maksamaan lisää hotelliyöpymisistä, vaikka vuokrasopimus olisi alkanut ja kaikki siihen liittyvät kulut maksettu. Näin ollen lähdettiin perjantai-aamuna Justinen kanssa hakemaan vastauksia rouvo Asuntolanhoitajalta.
Täällä oli muuten lauantaina joku karnevaalin tapainen.
Asuntolanhoitaja oli mukava, ja pahoitteli tilannetta ja sanoi, ettei valitettavasti voinut tehdä asialle mitään. Edellisten asukkaiden jälkeen loppusiivous olisi kesken, eikä avaimia voitaisi luovuttaa vain mulle ja Justinelle, koska ensinnäkin meidän huonekaverit ihmettelisi sitä maanantaina, ja toiseksi muut vaihtarit olisivat kiukkuisia kun me tytöt oltaisiin etuiltu. Keskusteltiin vähän niin ja näin ja joko olin oikeasti hyvä neuvottelemaan tai sitten vain erityisen säälittävä, koska loppujen lopuksi poistuttiin toimistolta huoneen avaimet mukana, ja päästiin vielä Justinen kanssa toistemme kämppiksiksi! Luvattiin pyhästi olla sanomatta asiasta kenellekään, ja hiottiin koko koulumatka todenmukaista peitesuunnitelmaa meidän aikaistetulle muutto-operaatiolle.
Tilanne ratkesi kuitenkin kaikille hyvin, kun kv-koordinaattori kertoi aamulla, että asuntola onkin tehnyt poikkeuksen ja vaihtarit voivat muuttaa sinne jo perjantaina. Tiedä sitten oliko meidän aamupalaverilla ollut osuutta asiaan, mutta joukkomuutto sai kaikki asianosaiset iloisiksi.
Loppu perjantai päivä kului tavaroiden roudaamisella asuntolaan, ja tehtiin Justinen kanssa ostoslistaa tarpeellisista kodinesineistä, kuten hiustenkuivaajasta, kylppärinmatosta ja eteisen kukista. Ehdittiin myös viereiseen Lidliin ostoksille ja sain vihdoin purettua matkalaukut huoneen kaappiin ja hyllyille. Kerron itse asuntolasta joskus tässä kohta puoliin myöhemmin tarkemmin.
Huonekaverina on joka tapauksessa ranskalainen pariisitar Justine, jonka kanssa tullaan todella hyvin juttuun. Olisi hirveästi helpompaa jos puhuisin oikeasti ranskaa, mutta jos ei jostain sanasta olla ihan varmoja, niin google auttaa melkein aina. Päädyttiin tosiaan jo hotellissa samaan huoneeseen, kun vaihtareita oli varmaankin alhaisen hinnan takia majoitettu toistensa seuraan. Hauskaa tässä oli se, ettei Justinella ollut mitään hajua siitä, että joku olisi tulossa hänen kanssaan samaan huoneeseen, joten meidän ensikohtaaminen oli hiukan vaivaantunut. On kuitenkin kivaa, että voi jonkun kanssa jakaa ajatuksia, kysyä suunnitelmia ja ihmetellä Itävaltaa.
Torstaina oli ensimmäinen orientaatio päivä, eli tutustuttiin kouluun, muutamiin tarjolla oleviin kursseihin, sekä toisiin vaihtareihin. Illalla oli koulun trajoama illallinen ruokajuomineen koulun ravintola-kahvilassa ja isolla porukalla jatkettiin vielä yhteen Kufsteinin pikkuiseen baariin.
Perjantaina olikin vain viimeisten tarjolla olevien kurssien esittely, saatiin koulun sähköpostiosoitteet ja muuta nippelitietoa koulun tietojärjestelmistä. Ostin itävaltalaisen puhelinliittymän, 10 eurolla saa, 1000mb netin sekä 1000 tekstaria ja minuuttia puheaikaa Itävallassa. Postitoimistoa en vielä ole löytänyt, mutta enpä toisaalta ole edes etsinyt.
Käytiin kaupassa!
Lauantaina tehtiin hiukan lisää ostoksia, ja kierreltiin lähialueita. Asuntolalta kävelee 10 min keskustaan ja vartin koululle, mutta toiseen suuntaan lähitessä on mm- iso Spar (vähän kuin Citymarket) ja muita hyödyllisiä kauppoja. Osa vaihtareista lähti myöhemmin iltapäivällä kävelemään läheiselle Stimmersee-järvelle, mutta itse kiertelin toisella puolen kaupunkia yhden vuoren juurella. Käytiin iltapäiväkahvilla toisen Suomi-vaihtarin kanssa ja vaihdettiin kuulumisia ja sain vinkkejä kurssivalintoihin. Nea oli väkertänyt omaa lukujärjestystään jo perjantaina, mutta koska koulun hieno nettisysteemiaikataulu ei toiminut tällä mun omalla koneella, niin piti odottaa maanantaihin, että pääsin valitsemaan kursseja. Siirryttiin ensimmäisestä kahvilasta toiseen istuskelupaikkaan, jossa nähtiin muita opiskelijoita ja yhtäkkiä meitä oli taas toistakymmentä vaihtaria samassa paikassa ja mentiin vielä siitä edelleen yksien kimppakämppään. Olen ihan äärimmäisen ylepä siitä, miten sosiaalinen jaksoin olla, vaikken ollut syönyt lounaan jälkeen muuta kuin cappuccinon kanssa tarjotun suklaapallon.
Reippaana aamulenkillä! Ei ihan mahduttu vuoren kanssa samaan kuvaan.
Suosikkiherkku
Sunnuntaina nukuttiin pitkään ja lähdettiin vasta iltapäivällä kävelemään asuntolakaverien kanssa. Joen toisella puolelle on pikkuinen mäki, jonka päällä menee polku ja kuljettiin sitä pitkin ylös ja alas. Päätettiin vielä lähteä sinne samaiselle järvelle, jossa useimmat olivat olleet lauantaina.
Parin tunnin reippailun jälkeen päästiin takaisin asuntolalle, ja hetken lepäilyn jälkeen Justine kysyi josko lähdettäisiin luistelemaan. Facebook-ryhmä on siitä kätevä, että kun joku keksii jotain hauskaa puhaa, niin melko nopeasti saa kasaan porukan joka lähtee mukaan. Mentiin siis luistinradalle ja vuokrattiin tämän pallon huonoimmat luistimet. Yksi hollantilainen oli ihan hämmästynyt siitä, että tarjolla oli vain hokkareiden ja kaunoluistimien välimuotoja, eikä ollenkaan niitä pitkänmatkan tai pikaluistelun luistimia. Meitä oli aika sekalainen joukko vasta-alkajista enemmän luistelleihin (taas on suomen kielioppi hukassa...) ja viihdyttiin jäällä useampi tunti.
Asuntolan edustalta
On ollut siis paljon kaikenlaista, enimmäkseen ihmisiin ja paikkoihin tutustumista. Opiskelu käynnistyy tällä viikolla, ja säät lämpenee sitä vauhtia, että pelkään lumien sulavan kaikilta rinteiltä, ennen kuin ehdin laskettelemaan.
Ei muuta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti