Tänään oli viimeinen kansallinen vapaapäivä ennen koulujen alkua, Labour Day, jonka viettoon ei liity mitään sen kummempia tai virallisempia juhallisuuksia ainkaan täällä päin. Monella perheellä on kuitenkin tapana lähteä viimeisen kerran kesänviettopaikoille, retkeilemään tai muutenhuomioida kesän päättyminen.
Me himmailtiin ukkoskuuron ajan kotosalla ja lähdettiin sitten kaupungin piskuiseen eläintarhaan, Riverview Park & Zoo'n.
Ennen puistoon menemistä aiheutettiin jonoa Tim Hortonsin autokaistalle, kun ei osattu päättää mitä välipalaa haluttaisiin. Tottakai ensimmäinen Tim Hortons kahvikupilliseni piti ikuistaa, vaikka siinä ei mitään kovin erityistä muuten ollutkaan. Kahvilta maistui.
Tähän kuvaan olisi ollut mahtavaa upottaa puhekupla ja keksiä siihen nasevia lausahduksia. Jätin sen kuitenkin tekemättä ja nyt itse kukin voi päättää millaista asiaa herra Kamelilla on neiti Kamelille.
Muutoin eläintarhan asukkaat eivät olleet erityisen kummallisia. Puistoon on ilmainen sisäänpääsy ja suurin osa puiston tuloista on ihmisten lahjoituksia, joten eläimet ovat melko vaatimattomia ja tavallisia. Kameleiden lisäksi sielä löytyi vuohia, aaseja, pupuja, erilaisia trooppisia lintuja, mangusteja, apinoita ja saukkoja. Villinä puiston alueella juoksentelee mustia (!!!) oravia, ja maaoravia, joista en vieläkään ole saanut kelvollista kuvaa. Aina ne vaan juoksee karkuun ja pois. Höh.
Puisto on ihan kaupungin toisella puolella, paikallisbussi olisi varmaan ollut ainoa vaihtoehto päästä huudeille, mikäli asuisin koulun asuntolassa eikä mahdollisuutta autokyytiin olisi. Vielä hieman eläintarhasta edemmäs on kaupungin toinen korkea koulu, Trent University, ja olen kyllä todella iloinen että käyn koulua Flemingissä. Vaikka keskustan onkin matkaa lähes 5km, niin ostoskeskus ja monet muut paikat ovat paljon lähempänä kaupungin tätä laitaa. Ja mikäli joka aamu pitäisi lähteä Trentiin, kertyisi paikallisbussilla ajelemista melkein tunnin suuntaansa.
Saukoista oli pirun vaikea saada kuvaa. Tai sitten en vaan osaa. Enihuu, kulutettiin puistossa varmaan pari tuntia eläimiä ja maisemia ihmetellen, Caelan ja Joe viettivät myös hyvän tovin alueen leikkipuistossa. (Saatoin keinua ihan vähän heidän kanssa.) Hauska iltäpäivän viettopaikka, mutta ei ehkä erityisen mielenkiintoinen. Ajattelin lähteä käymään jossain vaiheessa Toronton eläintarhassa, jossa on paljon enemmän kaikkea kivaa (kirahveja, jättipandoja ja mun henk.koht. suosikkeja: punapandoja!), ja perheen äiti totesi että he voisivat tulla myös, koska eivät ole tänä vuonna siellä olleet. Nyt kai mietitään vain kaikille sopiva viikonloppu!
Noin muuten olen hiukan sekaisin siitä, mitä kaikkea mun pitäisi ehtiä näkemään ja tekemään tän syksyn aikana. Aloitin tänään tutkimukset mahdollisista vierailukohteista Ontariossa, ja kaikki mielenkiintoiset paikat tai tapahtumat ovat isoissa kaupungeissa kuten Ottawassa ja Torontosa. Eikä sinne Montréaliinkaan ole niin tuhoton matka... Pitää vaan varata muutama päivä aikaa.
Toronto Maple Leafsin otteluihin on melko hankalaa saada lippuja, mutta Ottawa Senatorsien matseihin pääsee helpommin. Alle $50 pääsisi siis katsomaan aitoa oikeaa Pohjois-Amerikkalaista änäriä.
Niagaran putouksille on melko varma reissu tiedossa lokakuun alkupuolella, perhe on menossa sinne vesipuistoon, joten mä saan kyydin kaupunkiin, ja olen sitten joko heidän seurassaan tai viihdytän itse itseäni. Jos paikan päällä on kaksi päivää, niin toisena päivänä ehtii jenkkien puolelle Buffaloon, right?
Illalla syötin isosti grilliruokaa, ja jälkkäriksi haettiin jäätelöt läheisestä jätskibaarista. Sieltä olisi saanut myös banana splitiä (alle $8), jota täytyy jatkossa kokeilla. Tänään olen lähinnä riemuinnut siitä, miten paljon parempaa ruokaa saan kun asun perheessä, enkä asuntolassa, jossa jokainen ateria pitäisi hankkia tai valmistaa itse. Aika pian alkaisi mikä tahansa instant-nuudeli tai pikaruoka hajottamaan, koska en kuitenkaan jaksaisi hankkia kaikkia mallilautasen ainesosia tai niiden valmistamiseen vaadittavia välineitä. Täällä kun on astiat kaapissa, kapselikahvinkeitin, mikro ja bagelinpaahdin käytössä, eikä jääkaapissa olevia ruokia tarvitse nimikoida. Saan olla kuin kotonani, mikä on ylitsepääsemättömän mahtavaa.
Huomenna alkavat todelliset koitokset, kun College käynnistyy. Käyn aamulla juttelemassa mahdollisista kurssimuutoksista, ja muuten koitan pitkin päivää kuunnella korvat höröllä ja sisäistää kaiken tärkeän informaation. Kunnon oppitunnit alkavat keskiviikkona, mutta huominen päivä on yhtäkaikki 9am - 4.30pm.
Jänskättää.
Collegella on kyllä tapansa kannustaa opiskelijoita saapumaan paikalle.
2 kommenttia:
Se on plussaa et saa hyvää ruokaa :)!
-Lissu
Ja varsinkin kun perheen isä on ihan mahtava kokki!
Lähetä kommentti