Pääsiäiskoti

Nyt oikein nautiskelemalla nautiskelen vapaasta sunnuntaista! Tuntuvat jotenkin hämmentävän harvinaisilta. Eilen käytiin työvuoron jälkeen kaupassa ja oli ihanaa saada hedelmäkippo täyteen. Ollaan vaan tosi lahjakkaita tuhoamaan hedelmät noin vuorokaudessa, joten kuvan kauneus ei tosiaan säily.

Kaveri kävi poikaystävänsä kanssa eilen käymässä, ja olivat itse asiassa ensimmäistä kertaa tässä osoitteessa. Lahjuksina saatiin pari "Poni"-mukia ja saman designin tarjotin!

Noin muuten ollaan mun raivokkaan vinkumiseni ansiosta huomioitu kevät ja pääsiäinen! Ohra laitettiin alulle jo viime viikolla, kylvin äidiltä saamani yrttien siemenet tällä viikolla ja tänään koristeltiin kananmunia! Ylläolevassa kuvassa pashaa, jota en ollut maistanut ennen kuin nyt, kun Mikael päätti sivistää minua jälleen. Erittäin hyvää, mutta rusinat saisi jättää pois, kiitos.                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                             

 Ohrat itivät ja kasvoivat ihan käsittämättömän nopeasti - alle viikossa. Nyt saa kokoajan olla leikkaamassa, jotteivät korret taipuisi liikaa omasta painostaan. Hommattiin myös ensimmäinen ja ainoa pääsiäiskoriste! Pesivä kana tipuineen on kyllä melkoisen hellyyttävä.

Viimeisellä Salon reisulla äiti laittoi mukaan valmiin yrttipaketin, joka sisälsi "kaukalon", multaa ja siemeniä. Nyt siis odotellaan oman sadon timjamia, oreganoa ja laventelia. Oregano on tuttu, mutta mihin ihmeeseen kuuluu käyttää timjamia tai laventelia? Eikös laventeli ole kukka? Timjami itää jo! Ja olen täysin vakuuttunut, että myös oregano on pinnistävinään sieltä mullan alta. Ehkä meikäläisestäkin löytyy pieni pala viherpeukaloa?

En todellakaan jaksa muistaa, mistä ihmeestä ole munaväritussit löytänyt/saanut. Sellaiset kuitenkin on, joten täytyyhän niitä sitten  myös käyttää! Ei haluttu puhaltaa munia tyhjiksi, vaan keitettiin ne ja syödään tässä viikolla joku päivä kenties.

Mitään järjettömiä luovuudenpurkauksia ei nähty, mutta pariinkin otteeseen huomattiin Mikaelin kanssa, että ajatus seuraavasta koristelusta oli täysin sama! Tä on joku telepatian esiaste, eikös vain?

Viikon päästä ollaankin juhlimassa oikeaa pääsiäistä Mamman luona, ja sitä ennen loppu viikko Tallinnassa!