Skärgårdens ringväg - Saariston rengastie

 Lomaviikko tuli vietettyä perinteiden mukaan saaristossa, mutta vihdoin ja viimein pääsin kulkemaan itse rengastien loppuun. Aiemmin on kyllä ajettu Korppooseen ja Kustaviin asti, mutta niiden välinen pätkä useinen losseineen on jäänyt kokematta. Tulipahan sekin nyt sitten tehtyä.



 Uusikaupunki

Tämä ei nyt oikeastaan edes kuulu rengastiehen, mutta kun eka yhteinen lomapäivä oli niin kiva, niin pitää siitäkin kertoa.

Mentiin keilaamaan heti aamupäivästä Hotelli Aquariukseen, ja vaikka koin järkyttävän rökäletappion oli silti kiva pelailla. Taisin pari täyskaatoakin saada jos oikein muistan. Keilailuratoja on neljä ja löytyy myös mahdollisuus pelata hohtona.

Keilapallot näytti ihan purkkapalloilta! Jättimäisiltä sellaisilta.

Ilmakiekossa oltiinkin sitten yhtähyviä. Pelattiin kaksi peliä ja molemmat voitti kerran - vieläpä samalla psitemäärällä.

 Lounasta syötiin Suolaspuarissa ja oli ehdottomasti paras ravintolakokemus miesmuistiin. Salaattipöytä oli ainoa pienoinen pettymys, mutta voi sitä pääruoan ihanuutta.

Sualaspuar on ihan joenvarressa ja me syötiin tilavalla terassilla. Oli superystvällinen palvelu ja ympäristö ja sää oli kaikinpuolin täydellinen. Sisätilat vaikuttivat hiukan ahtailta, mutta ulkona oli hyvät oltavat.

 Maailmankaikkeuden paraspääruoka on koettu: Wanhan ajan sipulipihvi! Se pihvi on tosiaan kuvassa hautautunut täydellisesti kuullotettuihin sipuleihin, vieressä smetanaa ja suolakurkkuja ja lisukkeeksi tikkuperunoita. Ja juomaksi crwmooria.

 Mikael väitti pippuripihvinsä olevan vähintään yhtä hyvää, mutta en suostu uskomaan. Jonkun sopivan merkkipäivän sattuessa menen kyllä uudestaan.

 Ja sitten onnistuinkin huvittamaan Mikaelia oikein olan takaa Bonk-museossa. Kyseessä on siis ihan täysi huijaus juttu, koko museo on kehitetty täysin tuulesta temmatun tarinan ympärille. Käsittääkseni tarina/näyttely vaihtuu aina välillä ja samankaltaisia museoita on ympäri Eurooppaa.

Museossa siis kerrotaan (keksittyä) tarinaa Bonkin suomalaisesta keksijäsuvusta, jotka kehittivät ennen ja jälkeen toisen maailmansodan kaikennäköisiä vekottimia. Löytyi mm. anjovissähköä ja elektronisia ilmapalloja ja vaikka mitä kaikkea. Ja omaksi puolustuksekseni sanon, että kyllä se neliskanttinen puunrunko kuulosti vähän hassulta, mutta on niitä muitakin hulluja keksijöitä ollut. Kuuntelin siis opastusta vähän hämmentyneenä mutta täydellisesti uskoin, että joku henkilö on nämä kojeet väsännyt.

Opas tosiaan selitti naama peruslukemilla kronologisessa järjestyksessä keksijäsuvun vaiheita ja olen kyllä erittäin iloinen etten laukonut niitä kysymyksiäni ääneen. Kun käveltiin museosta ulos ja tiedustelin Mikaelillta voisko noi laitteet muka oikeasti toimia, niin hän räjähti kyllä hörönauruun ja oli niin hauskaa. Mulle voi tosiaan selittää mitä tahansa keksinnöistä kun kemia ja fysiikka ei oikein olleet niitä suosikkiaineita koulussa...

Illalla pikkusiskon futismatsin jälkeen jatkettiin Kustaviin.

Mikaelin mökillä vietettiin pari leppoisaa päivää. Perus mkkitekemisiin kuuluivat grillaaminen, saunominen, kalastus, kortin peluu ja petankki.

Toisinaan korteille löytyi myös parempaa käyttöä...

 Syötiin hyvää ruokaa ja nautiskeltiin auringosta. Sudenkorennot oli vallaneet ilmatilan käytännössä kokonaan.


 Iniö

 

Kustavista jatkettiin perjantaina aamusella lautan kanssa Iniön puolelle. Heponiemen laiturista maksuton lautta lähti liikenteeseen kymmenenjälkeen.

 

  

Lautalla juotiin kahvit, katseltiin maisemia ja annettiin tuulen pörröttää hiuksia. matka Iniön ensimmäiselle saarelle kesti noin 25 min.

Iniön ensimmäisen saaren ympäriajo kesti vartin verran. Ja ajettiin tosiaan koko saari läpi. Ktseltiin vähän sinne sun tänne ja kun mitään mielenkiintoista ei ollut näköpiirissä niin jatkettiin pikku-lossilla Iniön "pääsaarelle".

Sieltä löytyikin Mikaelin muistikuvien perusteella mainio minigolfrata erittäinkin kohtuullisella 2 euron hinnalla. Aika monta hv-estettä oli tielä, mutta saatiin käytyä rata läpi ihan iloisin mielin.

Lauttoja Kustavi-Korppoo välillä on muistaakseni 3, joista yksi maksullinen ja pienempiä losseja löytyi 3 tai 4 kappaletta. Juhannuksena jonot taitaa olla aika infernaalisen pituisia.

 Iniön pääsaarelta löytyi myös kirkko, joka oli sisältä suloisen vaaleansininen. Pistettiin nimet vieraskirjaan ja jatkettiin matkaa.

Moottoripyöräilijöiden suosiossa olevan reitin varrella on prätkäilijät huomioitu.

Erittäin viihtyisällä terassilla Iniön "keskustassa" syöriin lounas-pizzat ja omiksi täytteiksi valikoituivat fetajuusto, ananas ja katkarapu. Namia oli.

Iniön puolelta jatkettiin Houtskäriin ja pikaisen vierasvenesatama-vierailun jälkeen mentiin Korppooseen. Koko päivän istuminen alkoi ottaa päähän ja tahdottiin molemmat lepäämään.

Mökkiläisen prototyyppi.

Reissu oli onnistunut, vaikkakin yllättävän mitäänsanomaton. Korppoossa aika kului Kustavin tapaan onkien, syöden ja saunoen. Pelattiin myös pari erää Menolippua ja muita mökin uumenista löytyneitä pelejä ja oltiin vain.

Parasta lomaa!